Joko verkostoiduit?

Aina sanotaan, ettei kukaan tule hakemaan kotoa töihin. Minulle lähes kävi niin, sillä vastasin eräänä helmikuisena tiistai-iltana puhelimeen ja soittaja kysyi tulenko töihin. Kyseessä oli projektityö, jossa tarvittiin sellaista osaamista, jota soittaja tiesi minulle olevan. Rekrytoinnilla oli kiire, joten sanottuani ”kyllä” sain ryhtyä heti töihin.

Miten sitten päädyin tilanteeseen, jossa minulle soitetaan ja kysytään töihin? Palataan ajassa taaksepäin, aina tuonne yläkouluikään, jolloin päätin lähteä kotikaupunkini nuorisovaltuustoon. Sain monta uutta ystävää eri puolilta kaupunkia. Vuosi vuodelta etenin ystävieni innoittamana ensin paikallisesti ja lopulta valtakunnallisesti nuorisovaltuustojen parissa. Sieltä oli luonnollista ponnistaa mukaan opiskelijatoimintaan, kun ovet yliopistoon aukesivat. Sielläkin hakeuduin vuosi vuodelta isompiin saappaisiin. Moni nuorisovaltuustoaikainen kontakti oli auttamassa minua eteenpäin. Tutustuin ihmisiin eri aloilta, eri korkeakouluista. Ennen tätä vuotta toimin ylioppilaskuntamme hallituksessa. Samoissa tiloissa toimiva yhdistys tarvitsi nopeasti tekijää projektille. Ylioppilaskuntakuvioissa tapaamani ystävä suositteli minua yhdistyksen toiminnanjohtajalle ja hän päätti ottaa minuun yhteyttä.

Se mitä yritän tällä esimerkillä kertoa, on verkostojen merkitys. Verkostoista on ollut apua esimerkiksi työnhaussa tai osaajien löytämisessä järjestämiini tapahtumiin. Sosiaalisen median kautta keräsin myös vinkkejä kesänviettoon täällä Kuopiossa, joka on itselleni uusi kaupunki. Olen kerännyt ympärilleni ihmisiä pikkuhiljaa vuosien varrella. Sanana verkostoituminen voi kuulostaa melko viralliselta. Verkostoituminen ei kuitenkaan ole vain jatkuvaa kättelyä, kuivista asioista keskustelua ja kahvittelua. Se on myös hyviin tyyppeihin tutustumista, mielenkiintoisissa tapahtumissa käymistä ja uusi ihmisiä koulussa sekä työpaikalla. Samalla olen hankkinut parhaita ystäviä, hyviä muistoja ja mieleenpainuvia kokemuksia. Verkostot ovat auttaneet minua eteenpäin ja vastavuoroisesti olen auttanut muita eteenpäin.   

Nuorisotakuuta ajatellen verkostoista voi olla hyötyä esimerkiksi työkokeilupaikan löytämisessä. Ota rohkeasti yhteyttä verkostosi jäseneen, joka työskentelee mielenkiintoisessa työpaikassa. Kysele kokemuksia, jos joku tapaamasi ihminen työskentelee alalla, jonne olet ajatellut hakeutua. Ole yhteydessä vanhoista työpaikoista saamiisi kontakteihin, kun valmistuminen lähenee.

Myöhemmin on hyvä mennä juttelemaan ihmiselle, vaikket olisi aivan varma muistaako hän sinua. Samalla voit muistuttaa, missä tapasitte viimeksi. Muutaman kerran jälkeen varmasti muistaa. Jos tunnet, että jostain kontaktista on sinulle hyötyä tulevaisuudessa, lisää hänet sosiaalisessa mediassa seurantalistalle tai pyydä käyntikorttia.

Nykyään en enää poistele ketään Facebook-kavereista tai jätä hyväksymättä kenenkään kaveripyyntöä. Älä koskaan väheksy pienintäkään kontaktia jonka saat, sillä se voi auttaa sinut eteenpäin yllättävissäkin tilanteissa. Kun tapahtuman ensiapu perui kaksi päivää ennen tapahtumaa, sosiaalisessa mediassa jaettu avunhuuto pelasti minut ongelmilta. Sainpahan samalla muutaman uuden kontaktinkin.

Verkostoituminen kannattaa aina. Uusia kontakteja voi hankkia lähes mistä vain. Mene siis ennakkoluulottomasti tutustumaan uusiin ihmisiin ja muista hyvä ensivaikutelma – kuka tahansa voi myöhemmin olla palkkaamassa sinua.

 

Sonja Julkunen
Ahkera verkostoituja ja korkeakouluharjoittelija
Pohjois-Savon ELY-keskus, Kuopio

Nuoristotakuu – NYT

”Eihän nuorisotakuusta puhuta enää missään”, totesi eräs yhteistyökumppanimme alkuvuodesta. Totta, media-näkyvyys on ollut hillitympää kuin edellisellä hallituskaudella. Korvamerkittyä määrärahaa on ministeriöillä vähemmän ja TEM-hallinnolla ei ollenkaan. Tästä huolimatta nuorisotakuun linjaukset ovat edelleen voimassa ja niitä toteutetaan arkityössä. Nykyhallitus on ilmaissut asian niin, että nuorisotakuuta viedään yhteisötakuun suuntaan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tehdään yhä enemmän poikkihallinnollista työtä ja syvennetään yhteistyötä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä. Kuinka onnistumme nivomaan palvelut yhteen, jotta nuori kokee saamansa palvelut johdonmukaisena kokonaisuutena?

Vaikka lisäresursseja ei ole, niin mielestäni on mielekästä pohtia yhdessä, kuinka olemassa olevilla resursseilla kehitämme nuorten ohjausta Pohjois-Savossa. Helmikuussa Pohjois-Savon ELY-keskus järjesti yhdessä Vamos –hankkeen ja SUUNTA-palvelujen kanssa tilaisuuden nuorten ohjauspalvelujen kehittämiseksi. Aamupäivän aikana tuotettiin paljon toteuttamiskelpoisia kehittämisideoita. Ajatuksena oli, että osallistujat käynnistävät tämän jälkeen kehittämisprosessin omassa työyhteisössään, jokainen tekee jonkun lisäpanostuksen nuorten ohjaustyöhön. Helmikuun tilaisuus saa jatkoa toukokuun 18. päivä, jolloin kokoonnumme vaihtamaan ajatuksia, sparraamaan toisiamme ja viemään ideoita käytännöiksi. Ilahduttavasti tilaisuuteen on ilmoittautunut nelisenkymmentä ohjauksen ammattilaista.

Pohjois-Savon TE-palvelut panostaa tänä vuonna nuorten palveluihin mm. seuraavalla tavalla. TE-toimisto toteuttaa nuorten palvelujen tehoviikot toukokuussa viikoilla 19 – 20. Tällöin nuoret nostetaan asiakaspalvelun keskiöön ja palveluja tarjotaan tehostetusti. Samalla tarkastellaan myös eri toimintatapojen vaikuttavuutta. Uskomme, että joskus myös lyhyellä ohjauksella voidaan saada merkityksellisiä asioita aikaan. Elo-syyskuun vaihteeseen järjestämme TE-palvelut Messiin nuorten palvelun teemapäiviä. Asiakkaina huomioidaan erityisesti ilman opiskelu- tai työpaikkaa vaille jääneet nuoret. Toteutukseen pyydämme mukaan yhteistyökumppaneita. Lokakuusta lähtien TE-toimiston psykologit keskittävät työnsä tulevana keväänä koulutukseen hakeviin nuoriin.

Ajatuksena on, että kehittämisideat voivat olla suuria tai pieniä. Tärkeää on saada niitä käytännön teoiksi. Pienetkin muutokset voivat johtaa suuriin lopputuloksiin ja ovat merkityksellisiä nuorten oman polun löytymisessä.

Pohjois-Savossa valmistuu kevään päätteeksi tuhansia nuoria aikuisia ammatti- ja aikuisopistoista, ammattikorkeakouluista ja yliopistosta. Valmistujaislahjaksi Nuoret Duuniin -hanke järjestää Työtä-kampanjan, joka haastaa kaikki maakunnan yritykset avaamaan mielensä ja ovensa nuorille osaajille, jotta heillä olisi mahdollisuus tarjota tuoretta osaamista ja ammattitaitoa yrityksiin


Jos sinusta tuntuu, että yrityksessäsi on tekemätöntä työtä tai että uutta osaamista hyödyntäen toimintaa voisi laajentaa, lue lisää  haastekampanjasta osoitteesta: http://www.nuoretduuniin.fi/fi/tapahtumakalenteri/valmistujaislahjaksi-tyota--kampanja/


Minna Koljonen
ylitarkastaja
Pohjois-Savon ELY-keskus

Ohjauksessa tärkeintä on nuoren oman potentiaalin maksimoiminen

Täällä kirjoittelee opinto-ohjaajaksi opiskeleva Annika. Suoritan tällä hetkellä ensimmäistä harjoitteluani SUUNTA-palveluissa Leena Ståhlbergin ohjauksessa. Osana harjoittelua pääsin osallistumaan Nuoria ohjaamassa -tilaisuuden suunnittelupalaveriin sekä itse tapahtumaan.

Suunnittelupalaverissa keskustelimme Leena Ståhlbergin, Minna Koljosen (Pohjois-Savon ELY-keskus) ja Minna Rytkösen (VAMOS Kuopio) kanssa ohjauksesta ja mieleeni muistui omat kokemukseni ohjauksesta ja erityisesti sen olemattomuudesta. 

 

Kokemukseni ohjauksesta ovat valitettavasti kovin vähäiset. Muistan keskustelleeni yläasteella yhden kerran opinto-ohjaajani kanssa, kyseisellä käynnillä totesin hakevani lukioon ja näin peruskoulun ainoa ohjauskeskustelu olikin jo käyty.

Lukioaikanani koulussani vaihtui opinto-ohjaaja neljä kertaa, kuten olettaa saattaa ei heillä ollut mahdollista tavata opiskelijoita niin lyhyessä ajassa, saati kartoittaa kaikkien jatkosuunnitelmia. Oli hetkiä, jolloin en edes tiennyt kuka opinto-ohjaajamme oli. Nämä kokemukset loivat usealle lukiokaverilleni, itseni mukaan lukien sellaisen mielikuvan, että opinto-ohjaaja olisi tarpeeton ja kuka tahansa voisi tehdä ohjaustyötä tarvittaessa.

Näin jälkikäteen on helppo todeta, että koulumme ohjaustilanne oli retuperällä. Kyllä minäkin olisin kaivannut ohjausta tai ainakin keskustelua sellaisen aikuisen kanssa, joka olisi ollut kiinnostunut koulutusvalinnoistani. Omien valintojeni vahvistaminen ja tukeminen olisivat olleet asioita, joita olisin kaivannut ohjausalan ammattilaiselta.

Valmistuttuani lukiosta minulla oli melko selvät sävelet ja osasin itse etsiä tietoa eri koulutusaloista ja niiden pääsykokeista, mutta mikäli tilanne olisi ollut toinen, olisin ollut aivan tietämätön. Mistä ihmeestä ohjausta saa välivuonna? Olen auttanut useampaa ystävääni etsimään yhteishaun aikaan nettisivuviidakosta sopivia koulutuksia ja pääsykoetietoja. Osa näistä ystävistä työskentelee, osa opiskelee ja osa on työttöminä, heitä yhdistää kuitenkin halu keskustella jonkun kanssa mahdollisista koulutusvalinnoista tai ammatinvaihdosta. En itsekään, alaa opiskelevana osaisi neuvoa kenen puoleen heidän kannattaisi kääntyä. 

Millaista ohjauksen sitten tulisi olla ja kenelle sitä tulisi tarjota? Ehdottomasti parhaan vastauksen tähän kysymykseen tarjosi Nuoria ohjaamassa -aamupäivässä eräs nuori Vamokselta. Hän kertoi, että ohjauksessa tärkeintä olisi nuoren oman potentiaalin maksimoiminen. Kuinka tämä on mahdollista, mikäli nuorella ei ole rinnalla henkilöä, joka tukisi, kannustaisi ja auttaisi tunnistamaan omia vahvuuksia, saati tietoa mistä tällaisen henkilön voisi tavoittaa. Samaan aikaan kun ohjauksen puutteesta keskustellaan, yhä useampi opinto-ohjaaja valmistuu työttömäksi. Ohjauksen tarve ei ole poistunut minnekään, päinvastoin ohjausta tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan, mutta missä nämä valmistuvat ammattilaiset saisivat tarjota apuaan ja tietämystään? Tässäpä paljon pohdittavaa.

Annika Auronen

Harjoittelija SUUNTA-palvelut

Opinto-ohjaaja opiskelija

Kevättä rinnassa kohti Megatärskyjä

Mitä tapahtuu, kun keskellä kaamosta laitetaan viiden suunnittelijan ja yhden projektipäällikön päät yhteen… ja laitetaan heidät suunnittelemaan kevättä? No tärskythän siitä syntyy!

Päätimme Nuoret Duuniin -tiimissä, että nyt on aika tehdä tiiviissä yhteistyössä laaja, maakunnallinen rekrytapahtuma, joka tuo yhteen alueemme osaajat ja työnantajat.  Hyödynnetään jo tapahtumasuunnittelun alkuvaiheessa tätä positiivista yhdessä tekemisen henkeä, joka on edesauttanut nuorisotakuun toteutumista maakunnassamme.

Onko nimi enne? Näin me uskomme! Liikkeellä ollaan levein hartein, joten tavoitteetkin ovat sen mukaiset. MEGAtärskyille tavoitellaan jopa 6000 työnhakijaa ja yli 150 rekrytoivaa työnantajaa eri toimialoilta.

Kiertueen aikataulu:

tiistai 1.3.2016: Kuopio, Kuopio-halli klo 12–17

keskiviikko 2.3: Iisalmi, Kulttuurikeskus klo 12–15

torstai 3.3: Varkaus, Warkaus-sali klo 12–15

Yrittäjyyden edistäminen on vahvasti esillä messuilla. Lisäksi työnhakijoille on tarjolla CV-studio, jossa he voivat tehdä maksuttoman video-CV:n sekä saada uuden CV-kuvan. Myös muuta oheisohjelmaa on luvassa. Tuoreita messu-uutisia voi seurata tapahtuman Facebook-sivujen kautta bit.ly/megatarskyt tai tapahtuman verkkosivuilla www.nuoretduuniin.fi/megatarskyt

Osallistuminen on täysin maksuton niin työnantajille kuin työnhakijoille. Näytteilleasettajaksi voi ilmoittautua 12.2.2016 asti.

Tärskyillä tavataan!

Duuniterveisin,
Suvi Pesonen
Projektisuunnittelija, Nuoret Duuniin 2017 -hanke

Nuoria ohjaamassa

Hei,
Haluamme aloittaa vuoden 2016 yhdessä teidän kanssanne edistääksemme yhteistä tavoitetta ja työtä alueemme nuorten hyväksi. Täten ilmoitamme jo nyt ennakkoon, että järjestämme osana alueellista nuorisotakuun ja elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelmaa NUORIA OHJAAMASSA –tilaisuuden helmikuussa 2016.

Olette siis tervetulleita rakentamaan yhteistä ohjaamisen toimintaideaa alueemme nuorten opintojen ja työllistymisen edistämiseksi. Aamupäivän tarkoituksena on jakaa ajatuksia, kokemuksia, ideoita ja keinoja nuorten kokonaisvaltaisen ohjauksen tehostamiseksi ja nuorten palvelujen integraation vahvistamiseksi.

Aamupäivän tilaisuuden teemana on:

Mitäpä jos

…voisit vaikuttavammin edistää nuorten ohjautumista opintoihin ja työelämään?

…nuori voisi kertoa sinulle tulevaisuuden tavoitteistaan, toiveistaan ja tarpeistaan?

…palvelu olisitkin Sinä?

Nuoria ohjaamassa tilaisuus järjestetään keskiviikkona 10.2.2016 klo 9 – 12. Paikka: Kuopiossa, ilmoitetaan myöhemmin tarkemmin

Kenelle: Nuorten ohjauksen sekä opintojen ja työllistymisen edistämisen parissa toimiville

Tilaisuuden ohjaavat Leena Ståhlberg, SUUNTA-palvelut Leena Ståhlberg Ky ja Minna Rytkönen, Vamos Kuopio

 

Tarkempi ohjelma aamupäivästä lähetetään tammikuussa 2016. Seuraa sähköpostiasi.

 

Pohjois-Savon ELY-keskus toivottaa kaikille oikein hyvää joulua ja erinomaista uutta vuotta.


Erikseen vielä iso kiitos vuodesta 2015,
Jan Blomberg
Minna Koljonen
Kimmo Tiainen

Nuoret ja tulevaisuuden valinnat

Pohjois-Savossa onnistutaan edelleen nuorisotakuun toteuttamisessa muuta maata paremmin.


Pohjois-Savo pitää erityisesti pintansa virtaluvuissa yli kolmen kuukauden työttömyyteen, jotka olivat syyskuussa alle 25-vuotiailla 14 % ja 25 – 29-vuotiailla vastavalmistuneilla 10 %. Itse oletin viime keväänä hyvien tulosten selkeästi huonontuvan johtuen työhallinnon palkkatukimäärärahojen vähentymisen vuoksi. Luvut kuitenkin osoittavat, että viime vuosina Pohjois-Savossa on pystytty luomaan sellaisia yhteistyön malleja ja työkäytäntöjä, jotka toimivat myös huonommassa taloudellisessa tilanteessa.


Edellisen hallituskauden nuorisotakuun toteuttamisessa korostettiin, että nuorisotakuu kuuluu kaikille nuorille. Nykyisen hallituksen nuorisotakuun painottunut enemmän nuoriin, jotka ovat olleet jo jonkin aikaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Se onkin hyvä asia, että nyt kiinnitetään huomiota niihin puutteisiin, joita aiemmassa nuorisotakuun toteuttamisessa oli mm. nuorten mielenterveyspalvelujen turvaamiseen. Tästä huolimatta pidän kuitenkin tärkeänä, että nuorisotakuu nähtäisiin edelleen kaikkien nuorien takuuna, jossa kaikkien nuorten palvelut ja ohjaus toteutuisi siinä määrin, mikä kenellekin on tarpeellista.


Olen miettinyt, kuinka ohjaustyötä tekevät onnistuvat pitämään osaamisensa ajan tasalla ja ohjaamaan nuoria eteenpäin urapoluillaan tässä muuttuvassa maailmassa. Olin viime viikolla seminaarissa, jossa Osmo Soininvaara kuvasi maailmassa tapahtuvaa muutosta sekä sen historiallista kehitystä että nykyisiä näkymiä. Hän totesi muun muassa, että automaatio on tehnyt tavaroista ja tavaroiden valmistamisesta halpaa. Esimerkiksi älypuhelimen valmistaminen maksaa noin kolme euroa ja todellisuudessa hinta koostuu suunnittelusta, raaka-aineista, energiasta, logistiikasta ja kaupasta. Tämän vuoksi varsinainen tavaran valmistaminen menettää kiinnostuksen. Teollisuuden tilalle on alkanut nousta ”turhuuksien talous”. Automaation ansiosta nykymaailmassa ei ole enää samassa määrin työtä välttämättömien asioiden tekemiselle tai valmistamiselle kuin aiemmin. Talouskasvu muodostuukin kuntosaleista, sosiaalisesta mediasta, kännykkäpeleistä, ruuanlaittokursseista yms.


Eli millaisilla osaajilla on tulevaisuudessa kysyntää? Sanotaan, että toisaalta generalisteilla, jotka voisivat suunnata ja kehittää osaamistaan kulloisenkin tilanteen mukaan ja toisaalta tarvetta on myös spesialisteille eli syvemmälle ammattiosaamiselle. Nuoret Duuniin –hanke järjesti vähän aikaa sitten Duunipäivä –tilaisuuden, jossa oli lyhyitä mielenkiintoisia puheenvuoroja. Erityisesti mieleeni jäi professori Riitta Ahosen puheenvuoro, jossa hän totesi, että kaikki työ on arvokasta ja kaikista työpaikoistaan hän on oppinut paljon. Hän on työskennellyt mm. turnipsin harvennuksessa ja perunannostossa, lehtien jakajana, lomakylän baarissa, tekstiili- ja ruokakaupassa, mansikkapelolla sekä opiskeluaikana sairaalan vuodeosastolla, lääketehtaassa ja apteekissa. Nykyisin hän työskentelee apteekkiopin professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hän korosti, että on tärkeää nousta sohvalta verkostoitumaan, mennä mukaan järjestöihin ja olla valmis sekä muuntumaan että muuttamaan. Taitoa on myös tuoda esille oma persoona ja muukin kuin muodollinen osaaminen. Yhdistäväksi tekijäksi päivän puheenvuoroissa nousi asenne työpaikan saamisessa. Asenne tärkeimpänä, toisena motivaatio kyseisen työn tekemiseen ja kolmantena työtaito. Uskoisin, että asennetta tarvitaan molemmin puolin, vastaantuloa sekä työnantajan, että työntekijän puolelta.


Palatakseni ohjaukseen, niin parhaillaan kehitetään erilaisissa kanavissa tapahtuvaa ohjausta kuten verkko- ja video-ohjausta. Paljon myös laitetaan painoa sen varaan, että nuoret löytävät tarvitsemansa tiedon netistä omatoimisesti. Huolimatta siitä, mitä kanavaa käyttäen ohjaus tapahtuu, on tärkeää, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus saada vuorovaikutteista ohjausta omien urasuunnitelmiensa tueksi.


Minna Koljonen
Ylitarkastaja
Pohjois-Savon ELY-keskus

Tervehdys Nuoret Duuniin 2017-hankkeesta

Nuoret Duuniin 2017-hanke aloitti toimintansa laajemmin kevään korvalla ja olemme päässeet hyvään vauhtiin. Hankkeessa on aito maakunnallinen lähestymistapa; erittäin laaja yhteistyöverkosto, tarpeelliset nuoriin ja yrityksiin suunnatut toimenpiteet sekä kunnianhimoinen tavoite nuorisotyöttömyyden puolittamiseksi vuoden 2017 loppuun mennessä. Lisäksi edistämme vahvasti nuorten yrittäjyyttä.

Hankkeen toiminta on rakennettu työttömyyttä ennaltaehkäiseväksi, suoraviivaiseksi ja verkostomaiseksi. Näiden uskomme tuovan toimintaan vaikuttavuutta. Vahva sisäinen ja ulkoinen viestintä on keskeinen ja välttämätön osa toteutusta.

Toimintamme ensisijaiset kohderyhmät ovat 17–29-vuotiaat nuoret ja yritykset ympäri maakuntaa. Poikkeuksellisen laaja ja uskottava yhteistyöverkosto on toimintamme kulmakiviä käsittäen 18 pohjoissavolaista kuntaa, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä, oppilaitoksia, viranomaisia sekä muita työllisyyteen vaikuttavia toimijoita ja hankkeita. Laaja verkosto on ymmärtääksemme tahtotilan tiivistymä tehdä nuorisotyöllisyydelle jotain konkreettista.

Hankkeella on toimipisteet Iisalmessa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Varkaudessa eli olemme aidosti kaikkien hankekuntien yritysten ja nuorten käytössä. Siilinjärven kunta jatkaa ansiokkaasti hallinnoivana kuntana.

Toimenpiteinä jalkaudumme vuosittain 2000 yritykseen ja lukuisiin oppilaitoksiin, tuemme yritysten rekrytointeja ja nuorten työnhakua laaja-alaisesti sekä edistämme yrittäjyyttä koko maakunnassa. Lisäksi organisoimme huomattavan määrän rekrytointitapahtumia yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Toimilla tuemme maakunnan koulutettujen ikäluokkien välitöntä siirtymistä avoimien työmarkkinoiden käyttöön sekä aktivoimme yrityksissä olevia piilotyöpaikkoja.

Kehittämishankkeelle on myönnetty noin 1,25 miljoonan euron ESR-pohjainen rahoitus. Lisäksi Pohjois-Savon ELY-keskus hallinnoi 1,5 miljoonan euron rinnakkaishanketta, jonka avulla voidaan maksaa hankealueen yrityksille palkkatukia sekä järjestää nuorille yrittäjyysvalmennuksia. Palkkatukioikeus on yritysten lisäksi osallistuvilla kunnilla, ei kuitenkaan kuntayhtymillä tai yhdistyksillä.

Toimintamme on nyt täydessä vauhdissa ja järjestämme tavoitteemme mukaista työllisyyttä lisääviä toimia koko ajan. Erityisesti kannattaa huomioida Duuniviikot 40 ja 44, jolloin olemme erittäin aktiivisia eri puolilla maakuntaa. Laitathan kalenteriisi välittömästi 26.10 Scandic Kuopiossa pidettävän seminaari- eli Duunipäivän. Se on suunnattu kaikille maakunnan paremmasta nuorisotyöllisyydestä kiinnostuneille. 28.10 järjestämme yhdessä TE-palveluiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa myynti- ja markkinointityöhön painottuneen MyyntiMatch-rekrytointitapahtuman Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Lisätietoa Duuniviikoista osoitteessa www.nuoretduuniin.fi

 Ollaan yhteyksissä ja tavataan eri puolilla maakuntaa syksyn aikana!

Panu Hiekkala

projektipäällikkö
Nuoret Duuniin 2017