Ohjauksessa tärkeintä on nuoren oman potentiaalin maksimoiminen

Täällä kirjoittelee opinto-ohjaajaksi opiskeleva Annika. Suoritan tällä hetkellä ensimmäistä harjoitteluani SUUNTA-palveluissa Leena Ståhlbergin ohjauksessa. Osana harjoittelua pääsin osallistumaan Nuoria ohjaamassa -tilaisuuden suunnittelupalaveriin sekä itse tapahtumaan.

Suunnittelupalaverissa keskustelimme Leena Ståhlbergin, Minna Koljosen (Pohjois-Savon ELY-keskus) ja Minna Rytkösen (VAMOS Kuopio) kanssa ohjauksesta ja mieleeni muistui omat kokemukseni ohjauksesta ja erityisesti sen olemattomuudesta. 

 

Kokemukseni ohjauksesta ovat valitettavasti kovin vähäiset. Muistan keskustelleeni yläasteella yhden kerran opinto-ohjaajani kanssa, kyseisellä käynnillä totesin hakevani lukioon ja näin peruskoulun ainoa ohjauskeskustelu olikin jo käyty.

Lukioaikanani koulussani vaihtui opinto-ohjaaja neljä kertaa, kuten olettaa saattaa ei heillä ollut mahdollista tavata opiskelijoita niin lyhyessä ajassa, saati kartoittaa kaikkien jatkosuunnitelmia. Oli hetkiä, jolloin en edes tiennyt kuka opinto-ohjaajamme oli. Nämä kokemukset loivat usealle lukiokaverilleni, itseni mukaan lukien sellaisen mielikuvan, että opinto-ohjaaja olisi tarpeeton ja kuka tahansa voisi tehdä ohjaustyötä tarvittaessa.

Näin jälkikäteen on helppo todeta, että koulumme ohjaustilanne oli retuperällä. Kyllä minäkin olisin kaivannut ohjausta tai ainakin keskustelua sellaisen aikuisen kanssa, joka olisi ollut kiinnostunut koulutusvalinnoistani. Omien valintojeni vahvistaminen ja tukeminen olisivat olleet asioita, joita olisin kaivannut ohjausalan ammattilaiselta.

Valmistuttuani lukiosta minulla oli melko selvät sävelet ja osasin itse etsiä tietoa eri koulutusaloista ja niiden pääsykokeista, mutta mikäli tilanne olisi ollut toinen, olisin ollut aivan tietämätön. Mistä ihmeestä ohjausta saa välivuonna? Olen auttanut useampaa ystävääni etsimään yhteishaun aikaan nettisivuviidakosta sopivia koulutuksia ja pääsykoetietoja. Osa näistä ystävistä työskentelee, osa opiskelee ja osa on työttöminä, heitä yhdistää kuitenkin halu keskustella jonkun kanssa mahdollisista koulutusvalinnoista tai ammatinvaihdosta. En itsekään, alaa opiskelevana osaisi neuvoa kenen puoleen heidän kannattaisi kääntyä. 

Millaista ohjauksen sitten tulisi olla ja kenelle sitä tulisi tarjota? Ehdottomasti parhaan vastauksen tähän kysymykseen tarjosi Nuoria ohjaamassa -aamupäivässä eräs nuori Vamokselta. Hän kertoi, että ohjauksessa tärkeintä olisi nuoren oman potentiaalin maksimoiminen. Kuinka tämä on mahdollista, mikäli nuorella ei ole rinnalla henkilöä, joka tukisi, kannustaisi ja auttaisi tunnistamaan omia vahvuuksia, saati tietoa mistä tällaisen henkilön voisi tavoittaa. Samaan aikaan kun ohjauksen puutteesta keskustellaan, yhä useampi opinto-ohjaaja valmistuu työttömäksi. Ohjauksen tarve ei ole poistunut minnekään, päinvastoin ohjausta tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan, mutta missä nämä valmistuvat ammattilaiset saisivat tarjota apuaan ja tietämystään? Tässäpä paljon pohdittavaa.

Annika Auronen

Harjoittelija SUUNTA-palvelut

Opinto-ohjaaja opiskelija

Nuoria ohjaamassa

Hei,
Haluamme aloittaa vuoden 2016 yhdessä teidän kanssanne edistääksemme yhteistä tavoitetta ja työtä alueemme nuorten hyväksi. Täten ilmoitamme jo nyt ennakkoon, että järjestämme osana alueellista nuorisotakuun ja elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelmaa NUORIA OHJAAMASSA –tilaisuuden helmikuussa 2016.

Olette siis tervetulleita rakentamaan yhteistä ohjaamisen toimintaideaa alueemme nuorten opintojen ja työllistymisen edistämiseksi. Aamupäivän tarkoituksena on jakaa ajatuksia, kokemuksia, ideoita ja keinoja nuorten kokonaisvaltaisen ohjauksen tehostamiseksi ja nuorten palvelujen integraation vahvistamiseksi.

Aamupäivän tilaisuuden teemana on:

Mitäpä jos

…voisit vaikuttavammin edistää nuorten ohjautumista opintoihin ja työelämään?

…nuori voisi kertoa sinulle tulevaisuuden tavoitteistaan, toiveistaan ja tarpeistaan?

…palvelu olisitkin Sinä?

Nuoria ohjaamassa tilaisuus järjestetään keskiviikkona 10.2.2016 klo 9 – 12. Paikka: Kuopiossa, ilmoitetaan myöhemmin tarkemmin

Kenelle: Nuorten ohjauksen sekä opintojen ja työllistymisen edistämisen parissa toimiville

Tilaisuuden ohjaavat Leena Ståhlberg, SUUNTA-palvelut Leena Ståhlberg Ky ja Minna Rytkönen, Vamos Kuopio

 

Tarkempi ohjelma aamupäivästä lähetetään tammikuussa 2016. Seuraa sähköpostiasi.

 

Pohjois-Savon ELY-keskus toivottaa kaikille oikein hyvää joulua ja erinomaista uutta vuotta.


Erikseen vielä iso kiitos vuodesta 2015,
Jan Blomberg
Minna Koljonen
Kimmo Tiainen

Nuoret ja tulevaisuuden valinnat

Pohjois-Savossa onnistutaan edelleen nuorisotakuun toteuttamisessa muuta maata paremmin.


Pohjois-Savo pitää erityisesti pintansa virtaluvuissa yli kolmen kuukauden työttömyyteen, jotka olivat syyskuussa alle 25-vuotiailla 14 % ja 25 – 29-vuotiailla vastavalmistuneilla 10 %. Itse oletin viime keväänä hyvien tulosten selkeästi huonontuvan johtuen työhallinnon palkkatukimäärärahojen vähentymisen vuoksi. Luvut kuitenkin osoittavat, että viime vuosina Pohjois-Savossa on pystytty luomaan sellaisia yhteistyön malleja ja työkäytäntöjä, jotka toimivat myös huonommassa taloudellisessa tilanteessa.


Edellisen hallituskauden nuorisotakuun toteuttamisessa korostettiin, että nuorisotakuu kuuluu kaikille nuorille. Nykyisen hallituksen nuorisotakuun painottunut enemmän nuoriin, jotka ovat olleet jo jonkin aikaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Se onkin hyvä asia, että nyt kiinnitetään huomiota niihin puutteisiin, joita aiemmassa nuorisotakuun toteuttamisessa oli mm. nuorten mielenterveyspalvelujen turvaamiseen. Tästä huolimatta pidän kuitenkin tärkeänä, että nuorisotakuu nähtäisiin edelleen kaikkien nuorien takuuna, jossa kaikkien nuorten palvelut ja ohjaus toteutuisi siinä määrin, mikä kenellekin on tarpeellista.


Olen miettinyt, kuinka ohjaustyötä tekevät onnistuvat pitämään osaamisensa ajan tasalla ja ohjaamaan nuoria eteenpäin urapoluillaan tässä muuttuvassa maailmassa. Olin viime viikolla seminaarissa, jossa Osmo Soininvaara kuvasi maailmassa tapahtuvaa muutosta sekä sen historiallista kehitystä että nykyisiä näkymiä. Hän totesi muun muassa, että automaatio on tehnyt tavaroista ja tavaroiden valmistamisesta halpaa. Esimerkiksi älypuhelimen valmistaminen maksaa noin kolme euroa ja todellisuudessa hinta koostuu suunnittelusta, raaka-aineista, energiasta, logistiikasta ja kaupasta. Tämän vuoksi varsinainen tavaran valmistaminen menettää kiinnostuksen. Teollisuuden tilalle on alkanut nousta ”turhuuksien talous”. Automaation ansiosta nykymaailmassa ei ole enää samassa määrin työtä välttämättömien asioiden tekemiselle tai valmistamiselle kuin aiemmin. Talouskasvu muodostuukin kuntosaleista, sosiaalisesta mediasta, kännykkäpeleistä, ruuanlaittokursseista yms.


Eli millaisilla osaajilla on tulevaisuudessa kysyntää? Sanotaan, että toisaalta generalisteilla, jotka voisivat suunnata ja kehittää osaamistaan kulloisenkin tilanteen mukaan ja toisaalta tarvetta on myös spesialisteille eli syvemmälle ammattiosaamiselle. Nuoret Duuniin –hanke järjesti vähän aikaa sitten Duunipäivä –tilaisuuden, jossa oli lyhyitä mielenkiintoisia puheenvuoroja. Erityisesti mieleeni jäi professori Riitta Ahosen puheenvuoro, jossa hän totesi, että kaikki työ on arvokasta ja kaikista työpaikoistaan hän on oppinut paljon. Hän on työskennellyt mm. turnipsin harvennuksessa ja perunannostossa, lehtien jakajana, lomakylän baarissa, tekstiili- ja ruokakaupassa, mansikkapelolla sekä opiskeluaikana sairaalan vuodeosastolla, lääketehtaassa ja apteekissa. Nykyisin hän työskentelee apteekkiopin professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hän korosti, että on tärkeää nousta sohvalta verkostoitumaan, mennä mukaan järjestöihin ja olla valmis sekä muuntumaan että muuttamaan. Taitoa on myös tuoda esille oma persoona ja muukin kuin muodollinen osaaminen. Yhdistäväksi tekijäksi päivän puheenvuoroissa nousi asenne työpaikan saamisessa. Asenne tärkeimpänä, toisena motivaatio kyseisen työn tekemiseen ja kolmantena työtaito. Uskoisin, että asennetta tarvitaan molemmin puolin, vastaantuloa sekä työnantajan, että työntekijän puolelta.


Palatakseni ohjaukseen, niin parhaillaan kehitetään erilaisissa kanavissa tapahtuvaa ohjausta kuten verkko- ja video-ohjausta. Paljon myös laitetaan painoa sen varaan, että nuoret löytävät tarvitsemansa tiedon netistä omatoimisesti. Huolimatta siitä, mitä kanavaa käyttäen ohjaus tapahtuu, on tärkeää, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus saada vuorovaikutteista ohjausta omien urasuunnitelmiensa tueksi.


Minna Koljonen
Ylitarkastaja
Pohjois-Savon ELY-keskus

Kun pelkkä tutkinto ei riitä

Ammatillisen tutkinnon merkitys on työmarkkinoilla korostunut. Kuitenkin samaan aikaan työnantajien viesteissä korostuu se, että koulutus ei vastaa työelämän tarpeita. Tämä on nykyisen tutkintoperustaisen koulutuksen rakenteen luonnollinen seuraus. Ammatillisten tutkintojen kehittäminen työelämän tarpeisiin kestää jopa viisi vuotta, jonka jälkeen ne vasta otetaan käyttöön.

Tänä päivänä ei tällaiseen aikaviiveeseen ole varaa. Kenenkään ei myöskään pitäisi hyväksyä sitä, että jo lähtökohtaisesti opettelemme vanhentuneita taitoja ja osaamista. Työ muuttuu tällä hetkellä sellaisella vauhdilla että osaamistarpeisiin tulee pystyä vastaamaan välittömästi ja laadukkaasti. Uudet teknologiat lisääntyvät tällä hetkellä kiihtyvällä vauhdilla ja nämä muuttavat työelämän osaamista ja siihen liittyviä pätevyysodotuksia.

Työmarkkinoille siirtymässä olevien nuorten ja työmarkkinoilla jo olevien nuorten ja aikuisten kannattaa huomioida, että oppiminen tapahtuu entistä enemmän työpaikoilla. Työssäoppiminen oman kotipaikan ulkopuolella tai jopa ulkomailla kannattaa myös pitää tulevaisuuden näkökulmasta vaihtoehtona mukana. Osa oppimisesta ja koulutuksesta toteutetaan jatkossa myös entistä enemmän tietoverkoissa. Kaikki se tietomäärä ja opetustarjonta ovat käytettävissäsi.

Joka tapauksessa työnantajat ja nuoret tarvitsevat ammatillisen koulutuksen lisäksi työllistävää koulutusta. Tästä syystä kannattaa seurata te-palvelut.fi – sivustolla avoinna olevia RekryKoulutuksia. Näiden koulutusten työllistävä vaikutus on yli 90 % ja suurin osa koulutuksesta tapahtuu tulevassa työpaikassa. Näiden suunnittelu ja toteutus tapahtuu välittömästi. Koulutuksessa opetetaan vain niitä taitoja ja osaamisia, joita työnantajat ehdottomasti tarvitsevat.

Tänä vuonna on Pohjois-Savossa rekrytointikoulutuksia ovat hyödyntäneet mm. Hydroline Oy, LPA Unicon Works Oy, SanMat Kunnossapito Oy, Stera Technologies Oy, Oy Matkahuolto Ab, SP Stainless Oy, J5L-Production Oy, Nostokonepalvelu JK OY ja Riikinvoima Oy.

Tämän päivän ja tulevaisuuden aseman työmarkkinoilla ei ratkaise tutkinto, vaan osaaminen.  Vaikka näyttää siltä, että työn kysyntä heikkenee, niin se ei missään tapauksessa pysäytä ammattien kehittymistä. Työt ja ammatit edellyttävät erilaisia ja uusia taitojen ja pätevyyksien yhdistelmiä. Osa nuorista osaa hankkia tämän tarvittavan osaamisen itsenäisesti, osa tarvitsee ohjausta ja tukea ratkaisujen tekemiseksi. Ohjaus ei voi perustua vanhaan ennakointijärjestelmään, jossa tulevaisuutta katsotaan menneisyydestä käsin. Koulutuksen ja ohjauksen tulee olla joustavaa, oppijalähtöistä, vaikuttavaa, uutta luovaa ja helposti saatavilla olevaa.

Jotta voimme tukea nuorten osaamisen kehittämistä tarvitsemme itse uuden oppimista. Meillekään ei riitä työtehtävissä saavutettu nykyinen osaaminen ja tutkinto.


Jan Blomberg
Yksikön päällikkö, Yrittäjyys ja osaaminen