Miten osaan kertoa, mitä osaan?

En ole oikeastaan koskaan tarkkaan tiennyt, mitä haluan isona työkseni tehdä. Ensimmäisen ulkomaan matkani jälkeen pikkutyttönä halusin lentoemännäksi tai matkaoppaaksi, vähän vanhempana ammattijalkapalloilijaksi. Viittomakielentulkin, tähtitieteilijän, liikunnanohjaajan ja kirjailijan työt ovat niin ikään haaveissani joskus vilahtaneet. Kovinkaan suurta paloa en kuitenkaan mitään ammattia (paitsi ehkä tuota huippufutaria) kohtaan ole koskaan tuntenut. Lukion jälkeenkin mietin viimeiseen mahdolliseen päivään saakka, minkä saamistani opiskelupaikoista otan vastaan.

Kuten monista eri haaveammateista voinee päätellä, olen aina ollut kiinnostunut vähän kaikesta, matematiikasta psykologiaan ja liikunnasta uskontoon. Tällaiselle asioita pohtivalle ja kaikesta kiinnostuvalle joku melko yleinen ja laaja tutkinto lienee hyvä koulutusvalinta. Sen taisin silloin lukion jälkeen opiskelupaikkavalintaa pohtiessani lopulta oivaltaakin, kun yhteiskuntapolitiikan kohdalle raksitin ottavani opiskelupaikan vastaan. Toisaalta alani yleisyys ja laaja-alaisuus tuntuvat joskus myös ahdistavilta. Sukulaisille ja tutuille on vaikea selittää tarkasti, mitä oikein opiskelen tai mihin menen valmistuttuani töihin. Välillä sitä on vaikea hahmottaa itsekään.

Korkeakoulutettujen alle 35-vuotiaiden työttömyydestä kokoamassani selvityksessä asian parissa työskentelevät toimijat korostivat mm. työnhakutaitojen ja oman aktiivisuuden tärkeyttä. Korkeakoulututkinto itsessään ei enää ole tae työllistymiselle, vaaditaan muutakin. Omaa osaamista pitäisi osata tunnistaa ja tuoda ilmi – mielellään vielä konkreettisin esimerkein. Putkimies osannee kertoa osaamisestaan käytännöllisesti, samoin hammaslääkäri. Mutta mitä konkreettista, alaani liittyvää minä, yhteiskuntatieteilijän alku, osaan?

En osaa korjata putkia tai paikata hampaita. Sen sijaan olen oppinut näkemään yhteiskunnan uudella tapaa ja väitän jopa ymmärtäväni siitä jotakin – jos se ylipäänsä on mahdollista. Osaan olla kriittinen ja kyseenalaistaa – ainakin välillä. Uskon myös hahmottavani laajoja kokonaisuuksia melko hyvin ja osaavani poimia niistä olennaisen. Ei kuitenkaan kuulosta kovin konkreettiselta, eihän?

Aikapa paljon olisi siis minullakin kehitettävää oman osaamiseni sanoittamisessa. Mielestäni on paljon helpompaa luetella opintojeni ulkopuolella oppimiani taitoja. Pomputtelen jalkapallolla monta kertaa. Osaan johtaa kokouksessa puhetta. Uskallan roikkua puussa pää alaspäin ilman käsiä. Saan lapset innostettua liikkumaan. Olen hyvä googlettamaan. Letitän itselleni ranskanletit vaikka silmät kiinni. Nämä kuulostavat jo melko konkreettisilta taidoilta, vai mitä? Harva yhteiskunnallisen alan työnantaja kuitenkaan arvostanee letitystaitoa tehdessään rekrytointipäätöstä.

Uskon, että etenkin generalistialoilla, kuten yhteiskuntatieteetkin ovat, opintoihin olisi hyvä kuulua konkreettisten työllistymistä edistävien taitojen opettelua ja urasuunnittelua. Olisi hienoa, jos osana opintoja mietittäisiin, miten kertoa omasta, korkeakoulussa hankitusta, työelämää tukevasta osaamisesta. Ohjaan sivutyönäni/harrastuksenani lapsille liikuntaa. Siellä olen ottanut tavakseni päättää liikuntatuokiot kysymällä, mitä uutta kullakin kerralla opimme. Varmasti samaan tapaan myös opintojen lomassa tekisi hyvää miettiä, mitä – enemmän tai vähemmän – konkreettista oikeasti oppii. Vaikkei luennoitsija uuden oppimisesta välttämättä kysykään, voinee jokainen opiskelija esittää kysymyksen itsellensä.

Silloin tällöin mietin olisiko osaamisestani kertominen ja työllistymiseni helpompaa, jos olisin lukion jälkeen opiskelupaikkavalintaa pähkäillessäni päättänyt toisin ja ottanut vastaan kätilön opiskelupaikan yhteiskuntatieteellisen sijaan. Sitä en luultavasti tule koskaan tietämään. En kuitenkaan aio murehtia tai voivotella. Viihdyn alallani ja onnekseni työnhakutaitoja, kuten mitä tahansa taitoja, voi harjoitella. Valmistuessani vielä tämän vuoden puolella aion osata kertoa yhteiskuntatieteellisestä osaamisestani myös konkreettisin esimerkein!

Edla Inkilä

Korkeakouluharjoittelija

Pohjois-Savon ELY -keskus

Selvitys ”Korkeakoulutetut alle 35-vuotiaat – koulutuksesta ja työllisyydestä Pohjois-Savossa” on luettavissa täällä:

https://www.dropbox.com/s/lh423ljtg6guqum/Pohjoissavolaisten%20alle%2035-v%20korkeakoulutettujen%20ty%C3%B6tt%C3%B6myys.pdf?dl=0

Sosiaalinen media työnhausssa - ilmassa positiivista infoähkyä ja innostusta

Sosiaalisen median merkitys työnhaun kanavana on lisääntynyt. Mitä korkeampi koulutusaste on, sitä tärkeämpään rooliin myös sosiaalisen median hyödyntäminen työnhaussa nousee. Mutta monelle osaajalle työnhaku tai itsensä brändääminen some-kanavien kautta on yhä vierasta.  

Tähän haasteeseen pureuduttiin eilen hankkeemme järjestämässä sosiaalisen median työnhakukoulutuksessa.  Kouluttajaksi päivään saimme sosiaalisen median rekrytoinnin ja työnhaun asiantuntijan Tom Laineen.  Aamupäivän osio kohdistui Pohjois-Savon TE-toimiston asiantuntijoille sekä korkeakoulujen uraohjaajille. Iltapäivän koulutusosiossa keskityttiin puolestaan siihen, miten osaaja itse voi hyödyntää sosiaalista mediaa työnhaussa, kuinka tuoda omaa osaamista esille ja mitä palveluita työnantajat käyttävät rekrytoinnissa.

Kiinnostus koulutuspäiväämme kohtaan tuntui olevan suuri, sillä ryhmät täyttyivät nopeasti ja saimme jo etukäteen paljon kysymyksiä aiheeseen liittyen. Kaiken kaikkiaan sosiaalisen median saloihin tutustui lähes 80 osaajaa tai asiakasohjausta tekevää asiantuntijaa.

Aamupäivän koulutuksen jälkeen oli ilo kuulla, että pari osallistujaa alkoi jo pohtia tarkemmin sosiaalisen median hyödyntämistä osana työnhakua sekä vastaavanlaisten koulutusten järjestämisestä alueemme osaajille. Jes!

Kattava koulutus tarjosi jokaiselle osallistujalle suuren määrän tietoa. Kouluttaja rohkaisikin kaikkia tutustumaan ja kokeilemaan sosiaalisen median mahdollisuuksia. Samassa yhteydessä hän kuitenkin muistutti, ettei kaikkia sosiaalisen median profiileja tarvitse ottaa haltuun. Palveluja kannattaa kokeilla ja selvittää, mikä itselleen toimii parhaiten.

Tiesitkö muuten, että...

-     LinkedIn on nykyisin maailman suurin CV-tietokanta,  johon on rekisteröitynyt mukaan jo arviolta 730 000 suomalaista.

-     #rekry, #rekrytointi #duunit ja #työnhaku ovat suosituimpia asiasanahakuja, joilla voi jo löytää suuren osan Suomessa sosiaalisessa mediassa ilmoitetuista työpaikoista. Kannattaa kokeilla myös muita omaan alaan liittyviä asiasanahakuja.

-     Google Plus toimii erinomaisesti esim. freelancereina tai toiminimellä toimivien kanavana Googlen hakuoptimoinnin johdosta.

-     Omien verkostojen aktivoiminen työnhaun tueksi kannattaa. Verkostosta saat arvokasta tietoa piilotyöpaikoista.

Ei hätää, en minäkään tiennyt kaikkea ennen eilistä koulutusta! Koulutuksessa tulikin paljon uutta ja päivitettyä tietoa. Nyt sormet jo syyhyävät päästä toteuttamaan koulutuksessa heränneitä ideoita ja tutustumaan tarkemmin kouluttajan antamiin käytännön esimerkkeihin. Toivottavasti  innostus tarttui myös muihin kuulijoihin. J

 

Hyvää viikonloppua toivottaen,

Suvi Pesonen, suunnittelija
Uraohjaamo-hanke
Pohjois-Savon ELY-keskus

UraMatch-yritysvierailun jälkitunnelmia

Järjestimme viime viikolla UraMatch-yritysvierailun Trust Kapital Groupin pääkonttoriin Kuopioon. Laskutuksen ja maksuvalvonnan palveluihin erikoistunut yhtiö on kasvanut viime vuosien aikana voimakkaasti ja saavuttanut aseman alan suurimpana kotimaisena toimijana. Kauppalehti palkitsikin yhtiön Itä- ja Keski-Suomen parhaana kasvuyrityksenä toukokuun alussa.

Trust Kapital Groupissa on paljon eri alojen osaajia, niinpä myös UraMatch-vierailujen kutsut suunnaattiin laajalle osaajajoukolle. Kutsuja välitettiin nuorille myynti-/asiakaspalvelu henkisille, koodaustaitoisille (IT) sekä taloushallinnon osaajille. Mukaan vierailulle tuli niin työttömiä työnhakijoita kuin myös opiskelijoita. Lisäksi kirjavaan joukkoomme liittyi myös edustajia Pohjois-Savon TE-toimistolta ja Cimson Oy:ltä. Näin toimialatietous yritykseltä kulkeutuu suoraan TE-toimistoon tiedoksi sekä Cimson Oy:n vetämiin nuorten työnhakuklubeihin.

UraMatch-yritysvierailun aikana kuulimme yrityksen kasvutarinasta. Lisäksi saimme suoraan työnantajan edustajilta vinkkejä työnhakuun. IT-osastolta korostettiin erityisesti sitä, ettei käytännön työtä välttämättä opita vain koulun penkiltä, vaan esimerkikset harrastukset voivat osoittautua ”kovaksi sanaksi” työtä haettaessa. Koulutusta kuitenkin arvostetaan ja se usein tukee osaamista. Myös persoona ja motivaatio nousivat keskustelussa esille. Kävimme myös läpi yksittäisiä asioita työnhakuasiakirjoihin ja niiden lähettämiseen liittyen. Vinkki! Jos lähetät hakemuksen sähköpostilla, kannattaa hakemus referoida jo tekstikenttään. Korjaa kirjoitusvirheet ja yhdyssanat. Nämä voivat olla merkittävässä roolissa haettaessa tarkkuutta vaativiin tehtäviin

Jälleen kerran vierailu osoitti, että kohtaamiset yritysten ja nuorten osaajien välillä kannattavat. Vierailujen järjestäminen ei vie paljon resursseja. Mutta kuten alla olevista palautteista voi päätellä, tarjoaa vierailu aina jotain uutta.

”Yrityksen toimintojen laajuus yllätti. Perinnän ja tilitoimiston lisäksi myös tietotekninen puoli vaikutti olevan merkittävä osuus toiminnasta. Töiden hakemiseen tuli hyviä neuvoja suoraan käytännön "kentältä", jotka poikkeavat työhaun etiketeistä.”

”Mielestäni tilaisuus kokonaisuutena oli kiinnostava. Opin lisää vinkkejä hyvään työnhakuun. Tilaisuudessa tuli paljon esille hyviä vinkkejä, joita työnantajat arvostava.”

Kiitos vielä kerran Trust Kapitalille lämpimästä vastaanotosta sekä kaikille osallistujista mielenkiintoisesta keskustelusta!

UraMatch-terveisin,
Suvi Pesonen, suunnittelija
Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus

P.S. Seuraavan UraMatch-yritysvierailun kohteena on Call Waves Solutions Finland Oy. Vierailu järjestetään keskiviikkona 11.6.2014 klo.13.00 Kuopion toimipisteessä. Tervetuloa mukaan!Ilmoittautumiset etukäteen. Lisätietoja löytyy muun muassa Facebook-sivuiltamme www.facebook.com/uramatch tai allekirjoittaneelta.

UraMatch valtasi Technopoliksen

Kuopion Technopolis kasvaa ja laajenee kovaa vauhtia. Tilat ovat täynnä kasvavia pk-yrityksiä, joilla on tarvetta osaajille. Technopoliksen tiloista löytyy myös opiskelijoita, sillä sekä Savonia-ammattikorkeakoululla että Itä-Suomen yliopistolla on käytössään tiloja samassa rakennuksessa. Voidaan siis puhua paikasta, joka on kaikkiaan erittäin dynaaminen ja näin nuorisotakuuta edistävän hankkeen kannaltakin erittäin mielenkiintoinen. Ei siis lienee yllätys, että päädyimme järjestämään viimeisimmän UraMatch-tapahtuman Technopoliksella.

Järjestimme keskiviikkona 23.4. UraMatch-tapahtuman Microkadulla Savonian ja Technopoliksen aulatilojen väliin tavoitteenamme koota yhteen eri toimijoita, tarjota työnhakuvinkkejä nuorille sekä lisätä työnantajien tietoisuutta rekrytointia tukevista palveluista. Mukana tapahtumassa olivat Pohjois-Savon TE-toimisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Aducate, Eures –Töihin Eurooppaan, Opiskelijatöihin.fi, VMP, Barona IT, Saranen Consulting sekä Akavan Erityisalat.

Kiitos Technopoliksen, saimme toimitettua yrityksille suoraan kutsuja. Ammattikorkeakoulu, yliopisto ja TE-toimisto tarjosivat puolestaan meille kanavat tavoittaa nuoria. Vaikka viestintään panostettiin, on pakko myöntää, että yritysten osallistuminen olisi voinut olla korkeampi. Jatkossa pitääkin miettiä entistä tarkemmin, miten saamme houkuteltua yrityksiä paikalle. Positiivista oli kuitenkin se, että TE-toimisto sai sovittua yritysvierailuja paikalle käyneiden yritysten kanssa. Lisäksi jututtamiltani nuorilta tuli hyvää palautetta, ei vain herkullisten munkkien takia, vaan yleensäkin siitä, että järjestämme heille tapahtumia.

Tapahtuma tarjosi meille erinomaisen mahdollisuuden jututtaa nuoria työllisyysasioista. Samalla pystyimme esittelemään heille hankeosiotamme sekä cv-nettiä, josta jaossa oli mainosmateriaalia. Iloksemme tapahtumamainonta oli tavoittanut monen nuoren, sillä CV-klinikalla oli nyt väkeä koko päivän. Klinikalla kävi niin opiskelijoita kuin myös työttömiä nuoria. Toivottavasti vinkeistä oli apua ja työnhaku tuottaa tulosta!

Tässä vielä uuden UraMatch-ilmeen mukainen posteri nuorille. Eikös olekin aika herkullisen näköinen tapahtumamainos? :)


Kiitos vielä kerran osallistujille panoksestanne tärkeän asian puolesta!

UraMatch-terveisin,

Suvi Pesonen, suunnittelija
Uraohjaamo- hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus

P.S. Kannattaa tsekata tuorein Savon Yrittäjien lehti (4/2014). Sivulta 9 löytyy pari (toivottavasti) tutun näköistä kasvoa sekä tietoa UraMatch-konseptista. Lehden näköisversio löytyy osoitteesta http://nakoislehti.savonyrittajalehti.fi/upload/papers/pdf/1403.pdf

Tulevaisuuden osaajat vierailulla Pohjois-Savon ELY-keskuksessa

Järjestimme viime perjantaina opiskelijoille vierailun Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, joka on meille Uraohjaamon suunnittelijoille erityisen tuttu paikka. :) Mutta näin ei ole asian laita kaikkien nuorten kohdalla.

Pohjois-Savon ELY-keskuksella on harjoittelupaikkoja auki eri alojen opiskelijoille. Päädyimmekin harjoittelupaikoista innostuneina järjestämään UraMatch-tutustumiskäynnin osoitteeseen Kallanranta 11. Lähetimme korkeakoulujen kautta kutsut vierailusta kiinnostuneille opiskelijoille. Lyhyessä ajassa ilmoittautuneita tuli parisenkymmentä, mikä oli sopiva määrä tilaakin ajatellen.

Kahvikupposen ja rennon keskustelun ääressä ELY-keskuksen toimintaa ja eri toimijoita tehtiin tutuksi. Samalla opiskelijat saivat hyviä vinkkejä yleensäkin työnhakuun liittyen. Hakemukseen tulee laittaa heti alkuun kohdistetut perustelut siitä, miksi hakee juuri kyseistä paikkaa. Töitä kannattaa myös hakea laaja-alaisesti. Mikä on tarkalleen ”oman alan” harjoittelupaikka, sekin on hyvä selvittää etukäteen oppilaitoksen kautta.

Osallistujien palaute vierailun jälkeen lämmitti mieltä, sillä emme tietystikään järjestä tapahtumia järjestämisen ilosta, vaan toivomme niiden auttavan nuoria osaajia eteenpäin työnhaussa. Yritysvierailujen tarkoituksena on lisätä nuorten tietoisuutta eri työmahdollisuuksista ja tutustua eri toimijoihin. Samalla nuoria voidaan motivoida ja innostaa työnhakuun. Palautekyselyn perusteella tavoitteissa onnistuttiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen vierailulla erinomaisesti. Nuorilta tuli muun muassa seuraavanlaisia kommentteja vierailun jälkeen:

"Erityisen antoisaa oli kuulla tarkemmin ELY-keskuksesta ja sen eri yksiköiden toiminnasta. ELY-keskuksella on paljon sellaistakin toimintaa, josta en aiemmin ole tiennyt.”

"Tapahtuma oli erittäin hyödyllinen ja kivasti toteutettu. Hienoa, että opiskelijat ja työnantajat tuodaan tällä tavoin yhteen. Työrehvien jälkeen lähdin työhakuun aivan uudella innolla!”


Lämmin kiitos kaikille osallistuneille - niin nuorille kuin myös vähän vanhemmille tekijöille!


Aurinkoisin terveisin,

Suvi Pesonen & Timo Soininen
Uraohjaamo-hankkeen suunnittelijat
Pohjois-Savon ELY-keskus


P.S. Tiedätkö jonkun yrityksen, joka on rekrytoimassa uutta, innostunutta työvoimaa tai on muuten kiinnostunut esittelemään yrityksensä toimintaa tulevaisuuden huippuosaajille. Jos tiedät niin, vinkkaa siitä meillekin! Järjestämme UraMatch-yritysvierailuja eri toimialojen yrityksiin säännöllisesti (noin 1 krt/kk).

Pop Up – tapahtuma keskellä kampusta

Mitä syntyy, kun koulun keskeisimmälle paikalle ilmestyy pari sataa uunituoretta munkkia, rekrytointialan ammattilaisia ja Uraohjaamo-hankkeen suunnittelijoita. No siitähän syntyy UraMatch Pop Up -kahvila, jonka menu on täynnä arvokkaita työnhakuvinkkejä!

Järjestimme ensimmäistä kertaa Pop Up -tapahtuman viime keskiviikkona 26. maaliskuuta Savonia-ammattikorkeakoulun kampuksella osoitteessa Opistotie 2. Valtasimme keskeisen paikan ruokalan vierestä, joten pistettämme oli vaikea ohittaa huomiotta. Mukana tapahtumassa olivat Pohjois-Savon TE-toimiston lisäksi Insinööriliitto sekä Opiskelijoiden työnhakupalvelu – opiskelijatöihin.fi. Valitettavasti Selekta Henkilöstöpalvelut Oy:n edustaja joutui perumaan osallistumisensa viime tipassa yllättävien muutosten johdosta.

Tapahtumassa mukana olleet asiantuntijat antoivat ajankohtaista tietoa työstä ja työnhausta, sekä uramahdollisuuksista. Kahvikupposen äärelle opiskelijat pystyivät myös päivittämään työhakemuksia huippukuntoon. Keskityimme siis tällä kertaa pääosin työnhakutaitojen kehittämiseen. Mutta jatkossa Pop Up – tapahtumiemme sisällöt voivat vaihdella nuorten tarpeiden mukaan.

Tapahtuma toimi hyvänä testauksena tuleville Pop Up -tapahtumillemme. Pientä hienosäätöä pitää vielä tehdä. Mutta kaiken kaikkiaan oli hienoa huomata, kuinka paljon kiinnostuneita opiskelijoita pisteemme keräsi. Samalla pääsimme jututtamaan heitä työllistymisasioista. Oli positiivista kuulla monelta opiskelijalta, että he ovat jo löytäneet kesätyöpaikan. Gallup-kyselymme perusteella useat heistä olivat saaneet työn suhteilla. Päivän jälkeen jäimmekin miettimään, miten käy niiden opiskelijoiden, joilla ei ole suhteita yrityksiin?

Kiitos vielä kerran Pohjois-Savon TE-toimistolle, Insinööriliitolle sekä Opiskelijoiden työnhakupalvelulle! Kiitokset avusta myös Kuopion Insinööriopiskelijat KINRA ry:n aktiiveille!

Innostunein terveisin,
Suvi Pesonen & Timo Soininen
Uraohjaamo-hankkeen suunnittelijat
Pohjois-Savon ELY-keskus

P.S. Järjestämme seuraavan UraMatch-tapahtuman Technopoliksella (Microkatu 1) keskiviikkona 23.4. Tapahtumasta on tulossa lisää tietoa piakkoin. Tervetuloa!

Tunnelmia ekalta UraMatch-tutustumiskäynniltä

Ensimmäinen UraMatch-yritysvierailu on nyt takana. Aiemmin ”Työrehvit” -työnimen alla toimineen tapahtuman tarkoituksena on edistää työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisia yrityksiin suunnattavien tutustumiskäyntien avulla. Ensimmäinen ryhmätutustuminen toteutettiin perjantaina 21.3.2014 Skanska Talonrakennus Oy:n Kuopion toimipisteeseen, jossa ryhmän vastaanotti yksikönjohtaja Rainer Karlstedt sekä työpäällikkö Riku Pyykönen.

Uraohjaamo -hankkeen luotsaama yritysvierailu keräsi mukaansa 15 rakennusalan tehtävistä kiinnostunutta henkilöä. Etenkin korkeasti koulutettujen sijoittumismahdollisuudet ja urapolut Skanskalla kiinnosti ryhmää, joka koostui valtaosaltaan alan opiskelijoista.

Ryhmä sai kattavan yrityskuvauksen Skanska Talonrakennus Oy:n toiminnasta sekä käynnissä olevista työmaista Kuopion seudulla. Ryhmää kiinnosti Skanskan kotisivuilla meneillään oleva kesätyönhaku työmahdollisuuksineen. Myös Skanska Oppiva -ohjelma, jonka tehtävänä on kouluttaa uusia skanskalaisia, kiinnosti ryhmää. Keskustelu oli vilkasta ja parituntinen tapahtuma runsaine kysymyksineen hujahti kuin siivillä. Ensimmäinen UraMatch-kohtaaminen päättyi vilkkaaseen hakemusten ja CV:den tarjoamiseen Riku Pyyköselle.

Näin Uraohjaamon näkökulmasta tapaamisen parasta antia olivat Rainerin ja Rikun nuorille antamat ohjeet työnhakuun. Tässä muutama varmasti monelle mieleen jäänyt asia: Hae aina itse! Jos ei heti tärppää, yritä uudestaan! Se pärjää joka osaa, jos ei osaa opettelee, alussa ei voi osata kaikkea! Ole ahkera!

Tsemppiä työnhakuun!
Ja kiitos vielä kerran Skanska Talonrakennus Oy:lle erinomaisesta esityksestä!

P.S. UraMatch-tapahtumia on tarkoitus järjestää tasaiseen tahtiin vuoden 2014 aikana. Seuraa siis oppilaitoksesi tai TE-toimiston tiedotuksia UraMatch-tapahtumista. Skanskan jälkeen UraMatch poikkeaa Pohjois-Savon ELY-keskuksella perjantaina 28.3.2014.


Terveisin
Timo Soininen & Suvi Pesonen
Uraohjaamo-hankkeen suunnittelijat
Pohjois-Savon ELY-keskus

Uuden suunnittelijan ajatuksia osa 2.

Kolmas viikkoni Uraohjaamo tiimissä alkaa kääntyä pikkuhiljaa loppua kohti. Ensimmäiset viikot ovat kuluneet intensiivisen ideoinnin ja suunnittelun merkeissä. Suunnittelun alla on ollut korkeasti koulutettujen työllistymiseen tähtäävän osion starttaaminen ns. puhtaalta pöydältä.

Alku on siis sujunut luoden hankkeen uudelle osiolle konseptia joka palvelisi tehokkaasti sekä työnhakijaa että työnantajaa. Kuten Suvi jo aiemmin kirjoitti, tulee keskeisessä roolissa olemaan yhdessä tekeminen ja yhteistyöverkostojen kehittäminen Nuorisotakuun hengessä. Korkeasti koulutettujen osion kannalta tärkeitä yhteistyötahoja ovat mm. TE-toimisto, ammattikorkeakoulu ja yliopisto. Kaiken keskipisteenä ovat kuitenkin työnhakijat ja työnantajat! Oma työpanokseni kohdistuu työnantajien sekä yhteistyöverkoston kontaktointiin ja Nuorisotakuun markkinointiin.

Kosketukseni työnantaja- ja työnhakija-asiakkaisiin olen saanut työskennellessäni Pohjois-Savon TE-toimiston palveluksessa noin 8 vuotta. Työ on antanut näkemystä korkeasti koulutettujen työllistymisen haasteista sekä työnantajien haasteista palkattaessa työntekijää haasteellisimpiin työtehtäviin. Olen kokenut työllistymisen haasteet myös henkilökohtaisesti, sillä suoritettuni tradenomin ja maisterin tutkinnot tuskailin työnhakuni kanssa kahdet tutkintopaperit taskussani.

Hankkeemme tavoitteena on luoda kohtaamisia työnhakijoiden ja työnantajien välille. Siksi luvassa on erilaisia tapahtumia joissa kohtaamiset sujuvat rennoissa merkeissä mutta tehokkaasti. Myös työnantajien tietoutta työllistää nuoria osaajia lisätään erilaisten markkinointitempausten ja kampanjoiden kautta.

Tehtävää voisi pitää haasteellisena. On kuitenkin hyvä muistaa että suomalainen koulutusjärjestelmä on erittäin laadukas ja tuottaa osaamista jonka tasoa ei tarvitse hävetä. Haaste on usein juuri kohtaamisissa sekä siitä ettei osaajatarvetta aina tunnisteta ajoissa. Tähän aiomme pureutua!

Aurinkoista kevättä!

Terveisin
Timo Soininen
Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus

Uuden suunnittelijan ajatuksia

Ensimmäinen viikkoni Uraohjaamon tiimissä on nyt takana. Hyvä yhdessä tekemisen henki ja positiivinen asenne on vakuuttanut minut siitä, että täällä Pohjois-Savossa tehdään esimerkillistä työtä tärkeän asian eteen. Mutta vielä on paljon tehtävää, jotta nuorisotakuu toteutuisi alueellamme parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Kuten jo aiemmin Annen tekstissä kävi selville, on Uraohjaamo-hanke nyt tänä vuonna laajentunut uuden osakokonaisuuden myötä. Uudessa kehittämisosiossa keskitymme korkeasti koulutettujen työllisyyden edistämiseen. Pyrimme myös tuomaan nuorisotakuun sanomaa entistä vahvemmin esille panostamalla viestintään ja markkinointiin. Toimin osakokonaisuuden suunnittelijana yhdessä helmikuussa työnsä aloittavan toisen suunnittelijan kanssa.

Käytännössä hankkeen laajeneminen tarkoittaa sitä, että nuorisotakuuta tullaan nyt edistämään alueellamme viestintäprojekteilla, nuorille ja työnantajille suunnatuilla tapahtumilla, oppilaitosyhteistyöllä, kohdennetuilla yrityskontaktoinnilla sekä kehittämällä yhteistyöverkostojen toimintaa. Tavoitteenamme on muun muassa lisätä työnantajien ja yhteistyöverkostojen tietämystä nuorisotakuusta ja nuorten työllistämisestä. Samalla haluamme rummuttaa sanomaa siitä, kuinka monipuolista ja vahvaa osaamista alueemme nuorista löytyy ja kuinka paljon annettavaa heillä on yritysmaailmalle.

Korkeakoulumaailma on itselläni vielä tuoreessa muistissa, sillä valmistuin maisteriksi pari vuotta sitten. Jo heti ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien olin tietoinen siitä, ettei pelkkä yliopistokoulutus enää takaa helppoa työllistymistä. Tiedostin, että jotain on tehtävä, jos haluaa työllistyä. Ratkaisuna ongelmaan päädyin opintojen aikana suorittamaan kolme ulkomaan työharjoittelua ja kaksi vaihtojaksoa. Ensimmäisen tutkinnon aikana aloin myös jo tehdä kursseja toista tutkintoa varten. Lisäksi menin mukaan järjestötoimintaan kartuttaakseni työelämään tarvittavia taitoja. Kaikista ”valmisteluistani” huolimatta elämä korkeakoulun jälkeen tuntui jo etukäteen pelottavalta. Jännitti, mitä tulevaisuus tuo mukanaan tutkinnon jälkeen. Minulla kävi lopulta hyvin. Mutta tiedän, ettei kaikkien kohdalla käy niin.

Meillä on tällä hetkellä työttömänä paljon korkeasti koulutettua talentteja. Työttömyyteen voi olla monia syitä. Nuorella voi olla esimerkiksi puutteelliset työnhakutaidot tai suhdeverkostot. Hän voi myös olla epätietoinen omista tavoitteistaan ja olla epävarma osaamisestaan. Ellei nuoren kompetensseja aina tunnista edes nuori itse, miten siihen pystyisi työvoimaa rekrytoiva tahokaan. Korkeakoulutettujen työllistymiseen voi myös vaikuttaa alan tai alueen heikon työmarkkinatilanteen lisäksi tutkinto ja aineyhdistelmät, tutkinnon huono tunnettuus, elämäntilanne, valmistumisajankohta tai työsuhteiden määräaikaisuus. Mikä olisi se lääke, joka vähentäisi syitä nuorten työttömyyteen? Mikä toisi yritykset ja korkeakoulutetut nuoret lähemmäs toisiaan? Millä keinoin pystyisimme parantamaan alueemme nuorten työllistymistä? Ideat ja ajatukset – jopa lennokkaat sellaiset - ovat tervetulleita.


Odotan innolla, mitä yhdessä saamme aikaiseksi!


Lämpöä viikonloppuunne toivottaen,

Suvi Pesonen
Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus

Uraohjaamo-hanke laajenee

Uraohjaamo-hankkeessa alkoi syksyllä uusi osakokonaisuus, josta onkin aikaisempi kirjoitus alkusyksyllä. Työ etenee ja kehittämisosio on otettu hyvin vastaan eri yhteistyötahojen keskuudessa. Osakokonaisuudessa on pidetty mm. yhteistyökokouksia nuorisotakuukoordinaattoreiden sekä nuoriso-, opetus- ja sivistys- sekä sosiaalitoimen johtajien kanssa. Keskustelujen pohjalta on alettu työstämään monialaisille ohjaus- ja palveluverkostoille suunnattua toimintamallia paikallistason nuorisotakuun koordinointiin ja edistämiseen.

Iloksemme Uraohjaamo- hanke laajenee vielä uudella osakokonaisuudella, jossa keskitytään etenkin korkeasti koulutettujen työllisyyden edistämiseen alueella sekä nuorisotakuun tiedotukseen ja markkinointiin. Tässä uudessa osakokonaisuudessa tulee työskentelemään kaksi uutta suunnittelijaa, joita kovasti jo odotammekin hankkeessa tiimimme jäseniksi! Myöhemmin on varmasti tulossa lisää esittelyä uusien suunnittelijoiden työstä.

Mukavaa työviikkoa,
Anne Heinonen
Suunnittelija, Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus

Nuorisotakuu koskee myös korkeasti koulutettuja vastavalmistuneita

Hyvää alkanutta viikkoa!

Tässä alla Akavan kannanotto vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työttömyyteen liittyen:

Akava: Vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu pysäytettävä

Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys lisääntyy kovaa vauhtia. Helmikuussa kasvua vuoden takaisesta tilanteesta oli 36 prosenttia. Tämä ryhmä muodostaa jo 60 prosenttia nuorten yhteiskuntatakuun 25–29-vuotiaiden vastavalmistuneiden kohderyhmästä. Korkeasti koulutettujen työttömyyteen ei kuitenkaan kiinnitetä tarpeeksi huomiota ja he putoavat helposti palveluiden ulkopuolelle.

TE-toimistoissa korkeakoulutettujen työmarkkinoita ja työllistymismahdollisuuksia tunnetaan huonosti. Myöskään korkeakouluilla ei ole enää vastuuta kasvateistaan.

– Uran alkuvaihe ja kiinnittyminen työmarkkinoille on kriittinen kohta koko työuran kannalta. Vastavalmistuneiden työttömyyteen on tarttuva kaikin mahdollisin keinoin. Eräillä aloilla koulutusmäärät ovat kertakaikkiaan liian suuria. Koulutusta ja tutkintojakin kehittämällä voidaan kuitenkin vaikuttaa työllistymiseen, sanoo Akavan asiantuntija Ida Mielityinen.

Akava opiskelijoiden puheenjohtaja Jouni Markkanen huomauttaa, että opiskelijoiden siirtyminen työelämään helpottuisi huomattavasti, jos korkeakoulut ja TE-toimistot tekisivät tiiviimpää yhteistyötä.

–  Opinto-ohjauksen, ura- ja rekrypalveluiden sekä työvoimatoimiston palveluiden pitäisi linkittyä toisiinsa saumattomasti, Markkanen vaatii.

Akava on sitoutunut työurien pidentämiseen myös työuran alkupäästä. Tämä edellyttää, että kokonaistyöllisyys paranee. Vastavalmistuneiden työllisyyteen voidaan vaikuttaa kustannustehokkaasti ja nopeasti kehittämällä opintoja, opetusta ja opiskeluympäristöjä.

Korkeakoulutuksen on reagoitava voimakkaammin siihen kehitykseen, että tulevaisuudessa suuri osa korkeakoulutettujen työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vastavalmistuneet tarvitsevat työllistyäkseen erilaisia valmiuksia kuin kaksikymmentä vuotta sitten.

– Suomalaisopiskelijat kiinnittyvät työmarkkinoille hyvin jo opiskeluaikana pitkälti omaehtoisen opiskeluaikaisen työssäkäynnin kautta. Tosin tätä halutaan hiukan suitsia, jotta opiskelijat keskittyisivät enemmän opiskeluun ja opintoajat lyhentyisivät. Lyhyemmät opiskeluajat eivät saa kuitenkaan johtaa siihen, että vastavalmistuneiden työllisyys heikkenee. Silloin joudumme ojasta allikkoon. Opintoja ja koulutusta kehittämällä voidaan ratkaista tätä yhtälöä. Kehitystyöhön tarvitaan kuitenkin enemmän resursseja ja sitä on arvostettava enemmän, Mielityinen toteaa.

Korkeakouluopintojen tähtäin työmarkkinoilla

Korkeakouluopintojen ilmapiirin ja opiskelutapojen tulee tukea alusta asti ammatti-identiteetin etsimistä ja vahvistamista.
– Korkeakouluopintojen tavoite on aina päästä työmarkkinoille hyödyntämään tietoja, taitoja ja sivistystä, Mielityinen tiivistää.

Yhä useampi tarvitsee työllistyäkseen yrittäjämäistä asennetta ja/tai muita yrittäjävalmiuksia. Vastuuta yleisten työelämävalmiuksien, työelämätietouden ja yrittäjyystaitojen lisäämisestä ei voi sysätä erillisille kursseille, vaan jok’ikisellä kurssilla on oltava omat tavoitteensa ja menetelmänsä. Jokaiseen korkeakoulututkintoon kuuluu lisäksi hyvin ohjattu, tavoitteellinen ja laadukas työelämäjakso.

Korkeakouluissa on jo nyt lukuisia hyviä käytänteitä, asenteita ja osaamista näiden tavoitteiden edistämisestä, esimerkiksi projektipohjaista opetussuunnitelmaa, työelämän toimijoiden haastatteluja, työelämässä olevien vierailuja, tavoitteellista ja monipuolista ryhmätyöskentelyä, sosiaalisen median käyttöä sekä yritysten ja/tai muiden alojen opiskelijoiden kanssa yhteistyössä toteutettuja kursseja.

Lisätiedot:

Asiantuntija Ida Mielityinen, koulutuspolitiikka, puh. 050 594 0731

Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Jouni Markkanen, puh. 040 542 9514