Tervehdys Nuoret Duuniin 2017-hankkeesta

Nuoret Duuniin 2017-hanke aloitti toimintansa laajemmin kevään korvalla ja olemme päässeet hyvään vauhtiin. Hankkeessa on aito maakunnallinen lähestymistapa; erittäin laaja yhteistyöverkosto, tarpeelliset nuoriin ja yrityksiin suunnatut toimenpiteet sekä kunnianhimoinen tavoite nuorisotyöttömyyden puolittamiseksi vuoden 2017 loppuun mennessä. Lisäksi edistämme vahvasti nuorten yrittäjyyttä.

Hankkeen toiminta on rakennettu työttömyyttä ennaltaehkäiseväksi, suoraviivaiseksi ja verkostomaiseksi. Näiden uskomme tuovan toimintaan vaikuttavuutta. Vahva sisäinen ja ulkoinen viestintä on keskeinen ja välttämätön osa toteutusta.

Toimintamme ensisijaiset kohderyhmät ovat 17–29-vuotiaat nuoret ja yritykset ympäri maakuntaa. Poikkeuksellisen laaja ja uskottava yhteistyöverkosto on toimintamme kulmakiviä käsittäen 18 pohjoissavolaista kuntaa, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä, oppilaitoksia, viranomaisia sekä muita työllisyyteen vaikuttavia toimijoita ja hankkeita. Laaja verkosto on ymmärtääksemme tahtotilan tiivistymä tehdä nuorisotyöllisyydelle jotain konkreettista.

Hankkeella on toimipisteet Iisalmessa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Varkaudessa eli olemme aidosti kaikkien hankekuntien yritysten ja nuorten käytössä. Siilinjärven kunta jatkaa ansiokkaasti hallinnoivana kuntana.

Toimenpiteinä jalkaudumme vuosittain 2000 yritykseen ja lukuisiin oppilaitoksiin, tuemme yritysten rekrytointeja ja nuorten työnhakua laaja-alaisesti sekä edistämme yrittäjyyttä koko maakunnassa. Lisäksi organisoimme huomattavan määrän rekrytointitapahtumia yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Toimilla tuemme maakunnan koulutettujen ikäluokkien välitöntä siirtymistä avoimien työmarkkinoiden käyttöön sekä aktivoimme yrityksissä olevia piilotyöpaikkoja.

Kehittämishankkeelle on myönnetty noin 1,25 miljoonan euron ESR-pohjainen rahoitus. Lisäksi Pohjois-Savon ELY-keskus hallinnoi 1,5 miljoonan euron rinnakkaishanketta, jonka avulla voidaan maksaa hankealueen yrityksille palkkatukia sekä järjestää nuorille yrittäjyysvalmennuksia. Palkkatukioikeus on yritysten lisäksi osallistuvilla kunnilla, ei kuitenkaan kuntayhtymillä tai yhdistyksillä.

Toimintamme on nyt täydessä vauhdissa ja järjestämme tavoitteemme mukaista työllisyyttä lisääviä toimia koko ajan. Erityisesti kannattaa huomioida Duuniviikot 40 ja 44, jolloin olemme erittäin aktiivisia eri puolilla maakuntaa. Laitathan kalenteriisi välittömästi 26.10 Scandic Kuopiossa pidettävän seminaari- eli Duunipäivän. Se on suunnattu kaikille maakunnan paremmasta nuorisotyöllisyydestä kiinnostuneille. 28.10 järjestämme yhdessä TE-palveluiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa myynti- ja markkinointityöhön painottuneen MyyntiMatch-rekrytointitapahtuman Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Lisätietoa Duuniviikoista osoitteessa www.nuoretduuniin.fi

 Ollaan yhteyksissä ja tavataan eri puolilla maakuntaa syksyn aikana!

Panu Hiekkala

projektipäällikkö
Nuoret Duuniin 2017

Kun pelkkä tutkinto ei riitä

Ammatillisen tutkinnon merkitys on työmarkkinoilla korostunut. Kuitenkin samaan aikaan työnantajien viesteissä korostuu se, että koulutus ei vastaa työelämän tarpeita. Tämä on nykyisen tutkintoperustaisen koulutuksen rakenteen luonnollinen seuraus. Ammatillisten tutkintojen kehittäminen työelämän tarpeisiin kestää jopa viisi vuotta, jonka jälkeen ne vasta otetaan käyttöön.

Tänä päivänä ei tällaiseen aikaviiveeseen ole varaa. Kenenkään ei myöskään pitäisi hyväksyä sitä, että jo lähtökohtaisesti opettelemme vanhentuneita taitoja ja osaamista. Työ muuttuu tällä hetkellä sellaisella vauhdilla että osaamistarpeisiin tulee pystyä vastaamaan välittömästi ja laadukkaasti. Uudet teknologiat lisääntyvät tällä hetkellä kiihtyvällä vauhdilla ja nämä muuttavat työelämän osaamista ja siihen liittyviä pätevyysodotuksia.

Työmarkkinoille siirtymässä olevien nuorten ja työmarkkinoilla jo olevien nuorten ja aikuisten kannattaa huomioida, että oppiminen tapahtuu entistä enemmän työpaikoilla. Työssäoppiminen oman kotipaikan ulkopuolella tai jopa ulkomailla kannattaa myös pitää tulevaisuuden näkökulmasta vaihtoehtona mukana. Osa oppimisesta ja koulutuksesta toteutetaan jatkossa myös entistä enemmän tietoverkoissa. Kaikki se tietomäärä ja opetustarjonta ovat käytettävissäsi.

Joka tapauksessa työnantajat ja nuoret tarvitsevat ammatillisen koulutuksen lisäksi työllistävää koulutusta. Tästä syystä kannattaa seurata te-palvelut.fi – sivustolla avoinna olevia RekryKoulutuksia. Näiden koulutusten työllistävä vaikutus on yli 90 % ja suurin osa koulutuksesta tapahtuu tulevassa työpaikassa. Näiden suunnittelu ja toteutus tapahtuu välittömästi. Koulutuksessa opetetaan vain niitä taitoja ja osaamisia, joita työnantajat ehdottomasti tarvitsevat.

Tänä vuonna on Pohjois-Savossa rekrytointikoulutuksia ovat hyödyntäneet mm. Hydroline Oy, LPA Unicon Works Oy, SanMat Kunnossapito Oy, Stera Technologies Oy, Oy Matkahuolto Ab, SP Stainless Oy, J5L-Production Oy, Nostokonepalvelu JK OY ja Riikinvoima Oy.

Tämän päivän ja tulevaisuuden aseman työmarkkinoilla ei ratkaise tutkinto, vaan osaaminen.  Vaikka näyttää siltä, että työn kysyntä heikkenee, niin se ei missään tapauksessa pysäytä ammattien kehittymistä. Työt ja ammatit edellyttävät erilaisia ja uusia taitojen ja pätevyyksien yhdistelmiä. Osa nuorista osaa hankkia tämän tarvittavan osaamisen itsenäisesti, osa tarvitsee ohjausta ja tukea ratkaisujen tekemiseksi. Ohjaus ei voi perustua vanhaan ennakointijärjestelmään, jossa tulevaisuutta katsotaan menneisyydestä käsin. Koulutuksen ja ohjauksen tulee olla joustavaa, oppijalähtöistä, vaikuttavaa, uutta luovaa ja helposti saatavilla olevaa.

Jotta voimme tukea nuorten osaamisen kehittämistä tarvitsemme itse uuden oppimista. Meillekään ei riitä työtehtävissä saavutettu nykyinen osaaminen ja tutkinto.


Jan Blomberg
Yksikön päällikkö, Yrittäjyys ja osaaminen

 

Kokemuksia kotisohvalta - näkemyksiä nuorisotakuusta

Osana harjoitteluani olen koostanut selvitystä pohjoissavolaisten nuorten tilanteesta liittyen nuorisotakuuseen ja sen toteutumiseen. Tilastotietoa selvityksessä on niin nuorten lukumäärästä, koulutuksesta ja opiskeluista kuin työttömyydestä ja etsivästä nuorisotyöstäkin. Vastaavanlainen raportti julkaistiin myös viime vuonna ja tavoitteena onkin tehdä julkaisusta jokavuotinen.

Loppukeväästä, juuri ennen harjoitteluni alkua, harrastefutista pelatessani onnistuin hajottamaan vasemman polveni. Reilu kolme viikkoa töissä kepeillä kinkattuani pääsin leikkaukseen ja sen myötä jäin harjoittelustani sairaslomalle. Väitän, että risan polveni ja sen korjaamisesta aiheutuneen sairasloman myötä ymmärrän, tai ainakin luulen ymmärtäväni, jotakin enemmän.

Sairaslomani aikana tuntui siltä, että olisi todella helppo vain jämähtää paikoilleen ja jäädä kaiken tekemisen ja toiminnan ulkopuolelle. Kotona makaaminen, ympäri vuorokauden nukkuminen, lukeminen ja tv-sarjojen tuotantokausien tuijottaminen puuduttivat, mutta silti ei oikein muutakaan jaksanut, tai kiinnostanut, tehdä. Asioiden aikaansaaminen vaati paljon. Väsyneenä fysioterapia-ajan varaaminenkin tuntui vaikealta.

Onneksi elämässäni oli, ja on toki edelleenkin, monta osallisuutta ja aktiivisuutta lisäävää ihmistä ja asiaa. Fysioterapeuttiäiti, joka patisti kuntouttamaan polvea. Poikaystävä, joka toi kaupasta ruokaa ja käski mennä suihkuun. Perhe, sukulaiset ja kummit, jotka kyselivät joka päivä kuulumisia ja lähettivät piristääkseen ihan oikeaa postia. Ystävät, jotka tsemppasivat ja tulivat luokseni, kun itse en mihinkään päässyt. Vuoden vanha kummipoika, joka kyläillessään piristi hymyllään ja säheltämisellään. Motivoiva työ, johon halusin mahdollisimman nopeasti palata.

Polven parantuessa sain vihdoin varata painoa jalalleni ja käytin muutaman päivän opetellen uudelleen kävelemään. Kun kävely alkoi jotenkuten taas sujua, päätin, että on aika palata töihin. Linkkasin ja kinkkasin, virittelin työpisteeni polviystävälliseksi ja jumppailin töideni ohessa. Työpäivä hujahti nopeasti. Kotiin tultuani väsytti todella paljon. Illalla valmistaessani eväitä seuraavaa työpäivää varten en väsymyksestä huolimatta voinut olla hymyilemättä. Ihanaa, että kotona makoilun lisäksi oli vihdoin muutakin tekemistä. Pääni ei enää tuntunut hajoavan, sain muutakin ajateltavaa. Väsytti, mutta olin onnellinen.

Iältäni kuulun nuorisotakuun piiriin – vielä vähän aikaa alle 25-vuotiaisiin, mutta pian 25–29 -vuotiaisiin vastavalmistuneisiin. Olin sairaslomalla kolmisen viikkoa. Se on oikeastaan todella lyhyt aika. Ainakin jos sitä vertaa nuorisotakuun kolmen kuukauden määräaikaan. Silti jo kolmen viikon aikana väsähdin, en innostunut oikein mistään ja hukkasin normaalisti leveähkön hymyni.

Yksin kotona makaaminen ei motivoi ketään, eikä kaikilla ole lähipiiriä, joka nostaa – vaikka väkisinkin – ylös ja ulos kotisohvalta. Pidetäänhän siis yhdessä huolta nuorisotakuun toteutumisesta, jotta muutkin nuoret voivat todeta olevansa onnellisia ja miettiä hymyillen seuraavaa (työ)päiväänsä - vaikka kuinka väsyttäisi. Yli kolme kuukautta on pitkä aika.

Keppien kanssa koko kesän kinkkaillut korkeakouluharjoittelija Kuopiosta

Edla Inkilä

Pohjois-Savon ELY –keskus

Selvitys nuorten tilanteesta ja nuorisotakuun toteutumisesta Pohjois-Savossa on luettavissa täällä:

https://www.dropbox.com/s/0tin4u8npdy7y2r/Nuorten%20tilanne%20ja%20nuorisotakuu%20Pohjois-Savossa%202015.pdf?dl=0

Miten osaan kertoa, mitä osaan?

En ole oikeastaan koskaan tarkkaan tiennyt, mitä haluan isona työkseni tehdä. Ensimmäisen ulkomaan matkani jälkeen pikkutyttönä halusin lentoemännäksi tai matkaoppaaksi, vähän vanhempana ammattijalkapalloilijaksi. Viittomakielentulkin, tähtitieteilijän, liikunnanohjaajan ja kirjailijan työt ovat niin ikään haaveissani joskus vilahtaneet. Kovinkaan suurta paloa en kuitenkaan mitään ammattia (paitsi ehkä tuota huippufutaria) kohtaan ole koskaan tuntenut. Lukion jälkeenkin mietin viimeiseen mahdolliseen päivään saakka, minkä saamistani opiskelupaikoista otan vastaan.

Kuten monista eri haaveammateista voinee päätellä, olen aina ollut kiinnostunut vähän kaikesta, matematiikasta psykologiaan ja liikunnasta uskontoon. Tällaiselle asioita pohtivalle ja kaikesta kiinnostuvalle joku melko yleinen ja laaja tutkinto lienee hyvä koulutusvalinta. Sen taisin silloin lukion jälkeen opiskelupaikkavalintaa pohtiessani lopulta oivaltaakin, kun yhteiskuntapolitiikan kohdalle raksitin ottavani opiskelupaikan vastaan. Toisaalta alani yleisyys ja laaja-alaisuus tuntuvat joskus myös ahdistavilta. Sukulaisille ja tutuille on vaikea selittää tarkasti, mitä oikein opiskelen tai mihin menen valmistuttuani töihin. Välillä sitä on vaikea hahmottaa itsekään.

Korkeakoulutettujen alle 35-vuotiaiden työttömyydestä kokoamassani selvityksessä asian parissa työskentelevät toimijat korostivat mm. työnhakutaitojen ja oman aktiivisuuden tärkeyttä. Korkeakoulututkinto itsessään ei enää ole tae työllistymiselle, vaaditaan muutakin. Omaa osaamista pitäisi osata tunnistaa ja tuoda ilmi – mielellään vielä konkreettisin esimerkein. Putkimies osannee kertoa osaamisestaan käytännöllisesti, samoin hammaslääkäri. Mutta mitä konkreettista, alaani liittyvää minä, yhteiskuntatieteilijän alku, osaan?

En osaa korjata putkia tai paikata hampaita. Sen sijaan olen oppinut näkemään yhteiskunnan uudella tapaa ja väitän jopa ymmärtäväni siitä jotakin – jos se ylipäänsä on mahdollista. Osaan olla kriittinen ja kyseenalaistaa – ainakin välillä. Uskon myös hahmottavani laajoja kokonaisuuksia melko hyvin ja osaavani poimia niistä olennaisen. Ei kuitenkaan kuulosta kovin konkreettiselta, eihän?

Aikapa paljon olisi siis minullakin kehitettävää oman osaamiseni sanoittamisessa. Mielestäni on paljon helpompaa luetella opintojeni ulkopuolella oppimiani taitoja. Pomputtelen jalkapallolla monta kertaa. Osaan johtaa kokouksessa puhetta. Uskallan roikkua puussa pää alaspäin ilman käsiä. Saan lapset innostettua liikkumaan. Olen hyvä googlettamaan. Letitän itselleni ranskanletit vaikka silmät kiinni. Nämä kuulostavat jo melko konkreettisilta taidoilta, vai mitä? Harva yhteiskunnallisen alan työnantaja kuitenkaan arvostanee letitystaitoa tehdessään rekrytointipäätöstä.

Uskon, että etenkin generalistialoilla, kuten yhteiskuntatieteetkin ovat, opintoihin olisi hyvä kuulua konkreettisten työllistymistä edistävien taitojen opettelua ja urasuunnittelua. Olisi hienoa, jos osana opintoja mietittäisiin, miten kertoa omasta, korkeakoulussa hankitusta, työelämää tukevasta osaamisesta. Ohjaan sivutyönäni/harrastuksenani lapsille liikuntaa. Siellä olen ottanut tavakseni päättää liikuntatuokiot kysymällä, mitä uutta kullakin kerralla opimme. Varmasti samaan tapaan myös opintojen lomassa tekisi hyvää miettiä, mitä – enemmän tai vähemmän – konkreettista oikeasti oppii. Vaikkei luennoitsija uuden oppimisesta välttämättä kysykään, voinee jokainen opiskelija esittää kysymyksen itsellensä.

Silloin tällöin mietin olisiko osaamisestani kertominen ja työllistymiseni helpompaa, jos olisin lukion jälkeen opiskelupaikkavalintaa pähkäillessäni päättänyt toisin ja ottanut vastaan kätilön opiskelupaikan yhteiskuntatieteellisen sijaan. Sitä en luultavasti tule koskaan tietämään. En kuitenkaan aio murehtia tai voivotella. Viihdyn alallani ja onnekseni työnhakutaitoja, kuten mitä tahansa taitoja, voi harjoitella. Valmistuessani vielä tämän vuoden puolella aion osata kertoa yhteiskuntatieteellisestä osaamisestani myös konkreettisin esimerkein!

Edla Inkilä

Korkeakouluharjoittelija

Pohjois-Savon ELY -keskus

Selvitys ”Korkeakoulutetut alle 35-vuotiaat – koulutuksesta ja työllisyydestä Pohjois-Savossa” on luettavissa täällä:

https://www.dropbox.com/s/lh423ljtg6guqum/Pohjoissavolaisten%20alle%2035-v%20korkeakoulutettujen%20ty%C3%B6tt%C3%B6myys.pdf?dl=0

Pohjois-Savon nuorisotakuun tilanne nuoren silmin kesäkuussa 2015

Vielä hetken aikaa 24-vuotias, melko piakkoin (lue: kunhan keskeneräinen gradu valmistuu ja synttärini koittavat) korkeakoulusta vastavalmistunut 25–29-vuotias, pohjoissavolainen, nuori, nainen – sellainen olen minä. Ikäni, ja kohta myös valmistumiseni, puolesta kuulun siis porukkaan, jota varten nuorisotakuu on luotu. Miltä Pohjois-Savon nuorison, ja nuorisotakuun, tilanne näyttää nuorten silmien läpi katsottuna?


Vuoden aiempiin kuukausiin verrattuna kesäkuun nuorisotyöttömyystilastot näyttävät surullisilta oikeastaan aina. Pelkkien peräkkäisten kuukausien tuijottamisen sijaan onkin mielekästä verrata tilannetta vuoden takaiseen. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömyys on kasvanut melko paljon – naisten hieman miehiä enemmän. Vastavalmistuneiden alle kolmekymppisten joukossa kokonaistyöttömyys on puolestaan laskenut hitusen. Mielenkiintoista on kuitenkin, että valmistuneista miesten työttömyys on noussut, kun taas naisten työttömyys on laskenut (vaikka muutosprosentit näyttävät suurilta, eivät henkilömäärät kuitenkaan ole tolkuttoman isoja).


Pelkän työttömien lukumäärän lisäksi ainakin itseäni kiinnostavat myös työttömyyksien kestot. Etenkin vastavalmistuneista vain pienellä osalla työttömyys kestää yli kolme kuukautta – toki senkin voi ajatella olevan pitkä aika. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, lukuihin verrattuna se on kuitenkin vähän. Ainakin itseäni huolestuttaakin juuri tuon porukan, nuorten työnhakijoiden, vaikea tilanne.

Miltä tuntuu olla valmistumaisillaan aikana, jolloin työttömyysluvut kasvavat ja irtisanomisuutisia kuulee joka puolelta? Ovatko kaikki jo valmistuneet opiskelukaverini työttöminä? Onko iloinen ja optimistinen luonteeni vaihtunut tulevaisuuden suhteen pessimistiseksi? Pelottaako minua?

Uskon, että töitä kyllä löytyy. Unelmieni työpaikkaa en välttämättä nappaa heti seuraavana päivänä valmistumisestani – sen saan ehkäpä joskus myöhemmin. Graduni kirjoittaminen tökkii ihan muista syistä kuin valmistumisen pelosta. Positiivisia työllistymisesimerkkejä löytyy ystäväpiiristäni useampia. Vaikka lisääntynyt akateeminen työttömyys on vakava ja tosi asia, kannattavat koulutus ja opiskelu silti edelleen. Aionkin säilyttää optimistisen elämänasenteeni myös jatkossa ja katsoa positiivisesti eteenpäin – kohti valmistumista ja työelämää.



Edla Inkilä
Korkeakouluharjoittelija
Pohjois-Savon ELY- keskus


Ajankohtainen tilastokatsaus nuorisotakuusta Pohjois-Savossa on luettavissa ELY- keskuksen nettisivuilla http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/10051603/Nuorisotakuun+seurantatiedot+kes%C3%A4kuu+2015.pdf/c5057593-0b16-457e-883f-743f925a7f66

Mitä kuuluu nuorisotakuulle Pohjois-Savossa vuonna 2015?

Vuotta 2015 on edetty jo viisi työntäyteistä kuukautta. Yhtäkkiä on jo kesä aivan ovella. Tämä blogi on elänyt Uraohjaamo –hankkeen päätyttyä hiljaiseloa, mutta nuorisotakuu ja nuorten asia eivät ole unohtuneet.  

Pohjois-Savon ELY-keskus aikoo jatkossakin pitää vahvaa otetta nuorisotakuun toteutumisesta ja nuorten asioiden eteenpäin viemisessä maakunnassa.  ELY-keskuksen rooli nuorisotakuussa on koordinoiva ja yhteistyötä ylläpitävä. Nuorisotakuun toteutumiseen tarvitaan kaikkia, positiivisesti yhdessä eteenpäin menemisen hengessä, kuten tähänkin asti.

Pohjois-Savossa on viime vuosien aikana panostettu onnistuneesti nuorisotakuun toimeenpanoon ja työ on ollut tuloksellista: Nuorten työttömyys on ollut muita maakuntia alhaisempaa, työttömyysjaksot lyhyempiä ja  ohjaus palveluihin aktiivisempaa. Tyytyväisyyden tie on kuitenkin vaarallinen tie. Vuoden 2015 osalta kehitys on Pohjois-Savossakin kulkenut huonompaan suuntaan. Maaliskuussa 2014 työttömiä 15-24 -vuotiaita työnhakijoita oli Pohjois-Savossa 23 % enemmän kuin vuosi sitten, 25-29 –vuotiaita vastavalmistuneita työnhakijoita puolestaan 14 % enemmän. Kun maaliskuussa 2014 17,2 prosenttia alle 25-vuotiaista työnhakijoista työttömyys kesti yli 3 kuukautta, on vastaava lukema vuotta myöhemmin 26,3 prosenttia. Moneen muuhun maakuntaan nähden luvut ovat yhä hyvät, mutta kehityssuunta on huolestuttava.

On siis jälki-istunnon ja arviointikeskustelun paikka, mallioppilaallakin. Työttömien määrä on aikaisempaa suurempi, aktivointiaste tipahtanut. Nämä ovat vakavia viestejä. Suhteellisesti Pohjois-Savon luvut ovat varsin mallikkaita, absoluuttisesti eivät.  Pohjois-Savossa tehdään toki yhä hyvää ja sitoutunutta työtä nuorten työllistämiseksi, mutta aiempaa pienemmillä resursseilla.
Samalla täytyy kuitenkin muistaa etteivät työttömyystilastot tokikaan kerro kaikesta tehdystä kehittämistyöstä. Laadullista kehittämistyötä on tehtyä paljon, kuntatoimijat kertovat muun muassa viranomaisyhteistyön paranemisesta ja uusien työtapojen juurtumisesta. Etsivää nuorisotyötä tehdään laajasti ja lakisääteinen nuorten ohjaus – ja palveluverkostokin alkaa olla jo luonteva työskentelyn tapa kunnissa –ja tuota työtä on myös ELY-keskuksen toimesta tuettu. Vaikka taloudellinen resurssi tavoitteiden toteututtamiseen on niukka, tulee muistaa että nuorisotakuu on ennen kaikkea työntekemisen tapa. Kaikella kehittämistyöllä ei ole hintalappua.
Myönteinen uutinen nuorisotakuu-rintamalla on ESR-rahoitteisen maakunnallisen Nuoret duuniin –hankkeen käynnistyminen toukokuun alusta etsimään töitä nuorille pohjoissavolaisille osaajille. Monelle jo tuttu hanke tekee uutta tulemista aiempaa ehompana, aiempaa isompana ja entistäkin vaikuttavampana. Aiemmasta poiketen hankkeella on jatkossa käytössään myös työllistämismäärärahaa, jota saatanee syksyllä käyttöön alueen nuorten työllistämiseksi.

Monessa pohjoissavolaisessa perheessä vietetään tulevana viikonloppuna nuoren valmistujaisia. Nuoret saavat ja voivat katsoa toiveikkaasti tulevaan. Luvuista ja alas osoittavista tilaistokäyristä huolimatta täytyy muistaa että työnantajilla on taantumankin aikana rekrytointitarpeita ja nuoria  työllistyy sekä työllistetään koko ajan. Koulutus on yhä paras työllistymisen tae.


Annu Saukko
suunnittelija,
Pohjois-Savon ELY-keskus

Jälkikirjoitus: Tätä tekstiä kirjoittaessa tuleva hallitus julkaisi neuvottelutuloksen strategisesta hallitusohjelmasta sekä ministeriöjaon.

Hallituksen kymmenen vuoden tavoite osaamisen ja koulutuksen osalta on selväsanainen: Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut.  Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt.

Yhdeksi osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeeksi tuleva hallitus on nostanut nuorisotakuun.

Suppea strategisesta kirjauksesta on luettavissa nuorten ja nuorisotakuun kannalta myönteisiä viestejä: Nuorisotakuuta on tarkoitus uudistaa suuntaan, jossa vastuun tukea tarvitsevasta nuoresta kantaa yksi taho. Samantyyppistä moniammatillista, ”yhden luukun” palvelua aloitellaan parhaillaan ESR-rahoitteisena Ohjaamo -toimintana usealla paikkakunnalla, muun muassa Iisalmessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys osana nuorisotakuuta korostetaan ja tarkoitus on myös syventää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemiseksi. Jatkossakin kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus, työ- tai kuntoutuspaikka. 

Keinot täsmentyvät lähikuukausien aikana ja alkusyksyyn mennessä saamme indikaattorit, joilla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Jäämme odottamaan.

Uraohjaamon jouluterveiset

Vuosi 2014 lähestyy loppuaan ja sen myötä on tullut aika päättää Uraohjaamo-hanke. Joulun hengessä tarjoamme lukijoille tiivistetyn paketin siitä, kuinka hanke on osallistunut nuorisotakuun toteuttamiseen Pohjois-Savossa ja minkälaisia havaintoja olemme matkan varrella tehneet nuorisotakuuseen liittyen.

Uraohjaamo aloitti vuonna 2012 keskittyen vahvasti nuorten koulutukseen ohjaamiseen. Koulutukseen ohjauksessa on tärkeää huomioida myös yhteishaun ulkopuoliset hakukohteet. Opinnot voi aloittaa muulloinkin kuin syksyllä. Etenkin jos taustalla on aiempia opintoja, kannattaa ottaa yhteys oppilaitokseen ja selvittää mahdollisuudet päästä opiskelemaan. Varavaihtoehtojen miettiminen on myös tarpeen. Nuorten on hankala tehdä koulutusvalintoja, koska heillä ei ole tarpeeksi tietoa työelämästä ja eri ammateista. Olemme huomanneet, että nuoret tarvitsevat myös tukea koulutussuunnitelman realistisuuden arviointiin ja eri mahdollisuuksien kartoittamiseen. Kun nuori tekee ensimmäistä koulutusvalintaansa, on tärkeää, että tukea on saatavilla aina opiskelun aloittamiseen asti. Uraohjauksen tulee olla työelämälähtöistä ja huomioiden kuitenkin yksilölliset edellytykset ja mahdollisuudet.

Nuorisotakuun toteuttamisessa on tärkeä merkitys myös erilaisilla yhteistyöverkostoilla. Paikallisella tasolla pitää sopia siitä, miten nuorisotakuuta voidaan alueella toteuttaa ja miten sitä seurataan. Hankkeen toiminta-aikana on ylläpidetty aktiivista nuorisotakuukeskustelua paikallisten nuorisotakuutoimijoiden kanssa ja tämä keskustelu on nähty tarpeelliseksi, jotta alueellamme syntyy yhteinen näkemys nuorten hyvinvoinnista, palveluista ja niiden kehittämisestä. Hankkeessa on laadittu toimintamalli monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toiminnan tueksi.

Nuoret osaajien nykyistä nopeampaa kiinnittyminen työelämään varmistetaan yhteistyötä lisäämällä ja kehittämällä. Yhteistyössä on tärkeää huomioida myös yritykset ja erityisesti tulevaisuuden rekrytointitarpeet. Tapahtumista on tärkeää rakentaa vuorovaikutteisia niin, että osaajilla on mahdollisuus tuoda esille osaamistaan. Piilotyöpaikkojen merkitys on korostunut entisestään. Hankkeen aikana on todettu, että erityisesti korkeasti koulutetut nuoret tarvitsevat tukea oman osaamisensa tunnistamiseen niin, että he voivat hyödyntää sitä laaja-alaisesti työnhaussa. Nuorten työelämään siirtymisen nopeuttaminen edellyttää aktiivista yritysyhteistyötä ja työpaikkojen etsintää.


Lisää näistä aiheista voit lukea loppuraportista, joka löytyy täältä

Uraohjaamo-tiimi toivottaa kaikille blogin seuraajille oikein hyvää joulua ja menestyksekästä nuorisotakuuvuotta 2015! Uraohjaamo-hanke päättyy vuoden 2014 loppuun mutta Positiivisesti yhdessä eteenpäin blogista voit jatkossakin lukea alueen nuorisotakuu-uutiset.

Uraohjaamo-tiimi;

Jaana Pernu, Tiina Pursiainen, Anne Heinonen, Suvi Pesonen ja Timo Soininen