Ensimmäinen UraMatch-yritysvierailu on nyt takana. Aiemmin ”Työrehvit” -työnimen alla toimineen tapahtuman tarkoituksena on edistää työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisia yrityksiin suunnattavien tutustumiskäyntien avulla. Ensimmäinen ryhmätutustuminen toteutettiin perjantaina 21.3.2014 Skanska Talonrakennus Oy:n Kuopion toimipisteeseen, jossa ryhmän vastaanotti yksikönjohtaja Rainer Karlstedt sekä työpäällikkö Riku Pyykönen.
Uraohjaamo -hankkeen luotsaama yritysvierailu keräsi mukaansa 15 rakennusalan tehtävistä kiinnostunutta henkilöä. Etenkin korkeasti koulutettujen sijoittumismahdollisuudet ja urapolut Skanskalla kiinnosti ryhmää, joka koostui valtaosaltaan alan opiskelijoista.
Ryhmä sai kattavan yrityskuvauksen Skanska Talonrakennus Oy:n toiminnasta sekä käynnissä olevista työmaista Kuopion seudulla. Ryhmää kiinnosti Skanskan kotisivuilla meneillään oleva kesätyönhaku työmahdollisuuksineen. Myös Skanska Oppiva -ohjelma, jonka tehtävänä on kouluttaa uusia skanskalaisia, kiinnosti ryhmää. Keskustelu oli vilkasta ja parituntinen tapahtuma runsaine kysymyksineen hujahti kuin siivillä. Ensimmäinen UraMatch-kohtaaminen päättyi vilkkaaseen hakemusten ja CV:den tarjoamiseen Riku Pyyköselle.
Näin Uraohjaamon näkökulmasta tapaamisen parasta antia olivat Rainerin ja Rikun nuorille antamat ohjeet työnhakuun. Tässä muutama varmasti monelle mieleen jäänyt asia: Hae aina itse! Jos ei heti tärppää, yritä uudestaan! Se pärjää joka osaa, jos ei osaa opettelee, alussa ei voi osata kaikkea! Ole ahkera!
Tsemppiä työnhakuun!
Ja kiitos vielä kerran Skanska Talonrakennus Oy:lle erinomaisesta esityksestä!
P.S. UraMatch-tapahtumia on tarkoitus järjestää tasaiseen tahtiin vuoden 2014 aikana. Seuraa siis oppilaitoksesi tai TE-toimiston tiedotuksia UraMatch-tapahtumista. Skanskan jälkeen UraMatch poikkeaa Pohjois-Savon ELY-keskuksella perjantaina 28.3.2014.
Terveisin
Timo Soininen & Suvi Pesonen
Uraohjaamo-hankkeen suunnittelijat
Pohjois-Savon ELY-keskus
perjantai 28. maaliskuuta 2014
tiistai 18. maaliskuuta 2014
Nuorisotakuun kertausta
Nuorisotakuu on nyt ollut voimassa reilun vuoden, joten on hyvä palautella mieleen mitä kaikkea nuorisotakuu tarkoittaa. Nuorisotakuusta eri tilaisuuksissa puhuessa ja keskustellessa olen lähtenyt liikkeelle jaottelemalla nuorisotakuun tavoitteet, tavoitteiden toteutumista edistävät asiat ja miten nämä eri toimenpitein koskettavat eri toimijoita. Tämä esittämistapa on mielestäni tuntunut luontevalta ja selkeyttävältä lähestymiseltä nuorisotakuukeskusteluihin.
Nuorisotakuussa tavoitteena on tarjota nuorelle työtä, koulutusta tai tarvittavaa tukipalvelua kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi ilmoittautumisesta. Tarvittavalla tukipalvelulla tarkoitetaan kuntouttavia palveluita, kuten esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa tai mielenterveyspalveluita. Lisäksi on koulutustakuu, jolla taataan peruskoulun päättäneelle 2.asteen opiskelupaikka joko ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa, ja NAO eli nuorten aikuisen osaamisohjelma.
Nuorisotakuu mahdollistuu sillä, että nuorelle voidaan tarjota edellä mainittuja asioita ja siihen tarvitaan eri toimijoita ja heidän välistä yhteistyötään paikkojen ja palveluiden järjestämisessä. Jos nuori ei ole vielä valmis siirtymään työhön tai koulutukseen, tärkeää on että nuoren saama palvelu on hänen palvelutarpeensa mukaista. Nuorisotakuu toteutuu käytännössä onnistuneella ja vaikuttavalla ohjauksella, tapahtuipa ohjaus TE-toimistossa, kunnan palveluissa tai oppilaitoksissa. Paikkojen ja palveluiden lisäksi ilman onnistunutta ja laadukasta ohjausta nuorisotakuu ei siis voi toteutua. Ohjausta tarvitaan myös nuoren aloittaessa uudessa työpaikassa ja –tehtävässä.
Nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista edistää kaikki nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta tukeva toiminta, eli kaikki se toiminta mikä myös osaltaan vahvistaa nuoren pääsyä myöhemmin opiskelemaan ja työelämään. Näin nuorisotakuun voidaan ajatella ulottuvan laajemmallekin kuin työn, koulutuksen tai kuntouttavien palveluiden tarjoamiseen ja niihin ohjaamiseen. Toimiva monella eri tasolla tapahtuva verkostoyhteistyö on keskeistä nuorisotakuun toteutumisessa ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, koska nuorisotakuu läpileikkaa toimijoita monella eri tasolla, monessa eri suunnassa. Selkeimmät vastuutahot nuorisotakuun tavoitteiden toteuttamisessa ovat TE-toimisto, työnantajat, oppilaitokset sekä kuntouttavia palveluita tarjoavat organisaatiot (pääasiassa kunnat ja kunnille palveluita tuottavat organisaatiot , sairaanhoitopiirit, Kansaneläkelaitos ja vakuutuslaitokset).
Jotta nuorisotakuu voi toteutua eli että nuorille voidaan tarjota edellä mainittuja paikkoja tai palveluita ja laadukasta ohjausta, tarvitaan riittävää resursointia ja resurssien ohjausta nuorisotakuun toteuttamiseen. Kun resurssit ovat rajalliset, niiden ohjautumiseen vaikuttaa vahvasti priorisointi eli se mitä pidetään tärkeänä. On hyvä muistaa, että panostaminen nyt maksaa itsensä tulevaisuudessa takaisin. Maakunnan nuorilla ja heidän tulevaisuudellaan on merkitystä meille kaikille.
Jotakuinkin yllä olevalla tekstillä alkaa myös maakunnallinen toimintamalli monialaisten verkostojen nuorisotakuutyön tueksi.
Iloa työviikkoonne,
Anne Heinonen
Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus
Nuorisotakuussa tavoitteena on tarjota nuorelle työtä, koulutusta tai tarvittavaa tukipalvelua kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi ilmoittautumisesta. Tarvittavalla tukipalvelulla tarkoitetaan kuntouttavia palveluita, kuten esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa tai mielenterveyspalveluita. Lisäksi on koulutustakuu, jolla taataan peruskoulun päättäneelle 2.asteen opiskelupaikka joko ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa, ja NAO eli nuorten aikuisen osaamisohjelma.
Nuorisotakuu mahdollistuu sillä, että nuorelle voidaan tarjota edellä mainittuja asioita ja siihen tarvitaan eri toimijoita ja heidän välistä yhteistyötään paikkojen ja palveluiden järjestämisessä. Jos nuori ei ole vielä valmis siirtymään työhön tai koulutukseen, tärkeää on että nuoren saama palvelu on hänen palvelutarpeensa mukaista. Nuorisotakuu toteutuu käytännössä onnistuneella ja vaikuttavalla ohjauksella, tapahtuipa ohjaus TE-toimistossa, kunnan palveluissa tai oppilaitoksissa. Paikkojen ja palveluiden lisäksi ilman onnistunutta ja laadukasta ohjausta nuorisotakuu ei siis voi toteutua. Ohjausta tarvitaan myös nuoren aloittaessa uudessa työpaikassa ja –tehtävässä.
Nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista edistää kaikki nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta tukeva toiminta, eli kaikki se toiminta mikä myös osaltaan vahvistaa nuoren pääsyä myöhemmin opiskelemaan ja työelämään. Näin nuorisotakuun voidaan ajatella ulottuvan laajemmallekin kuin työn, koulutuksen tai kuntouttavien palveluiden tarjoamiseen ja niihin ohjaamiseen. Toimiva monella eri tasolla tapahtuva verkostoyhteistyö on keskeistä nuorisotakuun toteutumisessa ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, koska nuorisotakuu läpileikkaa toimijoita monella eri tasolla, monessa eri suunnassa. Selkeimmät vastuutahot nuorisotakuun tavoitteiden toteuttamisessa ovat TE-toimisto, työnantajat, oppilaitokset sekä kuntouttavia palveluita tarjoavat organisaatiot (pääasiassa kunnat ja kunnille palveluita tuottavat organisaatiot , sairaanhoitopiirit, Kansaneläkelaitos ja vakuutuslaitokset).
Jotta nuorisotakuu voi toteutua eli että nuorille voidaan tarjota edellä mainittuja paikkoja tai palveluita ja laadukasta ohjausta, tarvitaan riittävää resursointia ja resurssien ohjausta nuorisotakuun toteuttamiseen. Kun resurssit ovat rajalliset, niiden ohjautumiseen vaikuttaa vahvasti priorisointi eli se mitä pidetään tärkeänä. On hyvä muistaa, että panostaminen nyt maksaa itsensä tulevaisuudessa takaisin. Maakunnan nuorilla ja heidän tulevaisuudellaan on merkitystä meille kaikille.
Jotakuinkin yllä olevalla tekstillä alkaa myös maakunnallinen toimintamalli monialaisten verkostojen nuorisotakuutyön tueksi.
Iloa työviikkoonne,
Anne Heinonen
Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus
keskiviikko 5. maaliskuuta 2014
Pohjois-Savo onnistuu edelleen nuorisotakuun toteuttamisessa hyvin
Pohjois-Savossa nuorisotakuussa on onnistuttu valtakunnallisesti katsottuna hyvin jo useana kuukautena peräkkäin, mikä ilahduttaa kovin ja mistä saa kiittää monia alueen toimijoita. Iso kiitos siis kaikille teille, jotka mahdollistatte hyvän tuloksen! Tässä alla ELYltä maanantaina lähtenyt tiedote:
"Nuorisotakuun tavoitteena on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Pohjois-Savossa on tämän tavoitteen osalta onnistuttu valtakunnallisesti katsottuna hyvin jo useana kuukautena peräkkäin.
Maakunnan nuorten työttömien määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Merkittävää kuitenkin on, että nuorten työttömyyden kasvu on saatu Pohjois-Savossa taitettua ja nuorten työttömyyden kasvu pysähtyi. Pohjois-Savon ELY-keskuksen aikuiskoulutuspäällikkö Jan Blomberg kertoo, että Kuopiossa työttömien nuorten määrä jatkoi kuitenkin vielä kasvuaan ja muissa Pohjois-Savon isommissa kaupungeissa nuorten työttömien määrä väheni edellisvuoden samaan aikaan verrattuna. – Pohjois-Savossa nuorisotakuun seurantaluvut ovat edelleen valtakunnan parhaimmat, vaikka ne ovat Pohjois-Savossakin hieman heikentyneet parhaista kuukausista, vaikka, Blomberg kertoo.
Tammikuussa pohjoissavolaisia alle 25-vuotiaita nuoria oli työttömänä yhteensä 1900 henkilöä (v. 2013 tammikuussa 1933 hlö), 25–29 –vuotiaita vastavalmistuneita oli työttömänä 149 henkilöä (v.2013 tammikuussa 124 hlö). Ilman aktiivista työn, opiskelun ja palveluiden tarjoamista nuorten työttömyysluvut ja työttömyyden kesto olisivat huomattavasti suurempia. Sanssi-kortteja nuorille jaettiin vuonna 2013 yhteensä 2213 kappaletta. Tammikuussa 2014 nuorille jaettiin jo 338 Sanssi-korttia ja palkkatukipäätöksiä tehtiin 52 kappaletta.
Pohjois-Savossa tammikuussa 2014 alle 25-vuotiaiden työttömien kohdalla 81,6 % nuorista hyötyi nuorisotakuusta ja pääsi työhön, koulutukseen tai tarvittavien palveluiden piiriin (valtakunnallisesti 69,5 %). Vastavalmistuneista 25-29 -vuotiaista nuorista 82,3 % hyötyi nuorisotakuusta (valtakunnallisesti 64,7 %). Yhteensä 212 nuoren työttömyys kuitenkin pitkittyi yli kolmen kuukauden.
Vaikka luvut nuorisotakuun onnistumisessa ovat edellisistä kuukausista hieman pienentyneet, ne seuraavat normaalia kausivaihtelua koko valtakunnan tasolla. -Tilastojen perusteella kuitenkin melkein jopa viidennen maakunnan nuoren työttömyys pitkittyi yli kolmen kuukauden. Pääasiallisin syy on, että työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko nuorten työllistymisen näkökulmasta, Blomberg kertoo.
Nuorten kanssa toimijat pohtivat yhteistyön mahdollisuuksia
Pohjois-Savon ELY-keskus ja TE-toimisto panostavat myös vuonna 2014 nuorisotakuun toteuttamiseen. Vuosi käynnistyi Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisen koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian tammi-helmikuussa järjestämällä Nuorisotakuu- ohjausyhteistyöllä tuloksiin – koulutuksella. Kolmipäiväsen koulutuksen tavoitteena oli kehittää yhteistoiminnallisesti tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen perusosaamista. Koulutus oli suunnattu pohjoissavolaisille nuorten parissa ohjaustyötä tekeville ja siihen osallistui nuorten ohjaustyön ammattilaisia kolmannelta sektorilta ja julkishallinnosta noin 25 henkilöä.
Koulutusseminaarin tavoitteena oli myös lisätä ohjauksen parissa ymmärrystä ohjauspalveluista eri toimintaympäristöissä yhteistyön edellytysten parantamiseksi. Koulutus lisäsi vuoropuhelua ohjaustyötä tekevien välillä, nosti esille kuinka erilaista ja eri palvelutarpeiden mukaista ohjaustyötä nuorten parissa tehdään ja kuinka tärkeää on toimia erilaisissa verkostoissa nuorisotakuun edistämiseksi.
Lisätietoja asiasta antavat:
Nuorten työttömyydestä ja työllisyydestä, nuorisotakuusta
Aikuiskoulutuspäällikkö Jan Blomberg, jan.blomberg(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 026 552
(lomalla 5.3.-9.3.2014)
Yksikön päällikkö Kirsi Vainikainen, Pohjois-Savon ELY-keskus (lomalla 3.3.-4.3.2014)
kirsi.vainikainen(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 020 020
Työ- ja elinkeinotoimiston palveluista, nuorten palveluista
Johtaja Pasi Patrikainen, Pohjois-Savon TE-toimisto (lomalla 3.3.-9.3.2014)
pasi.patrikainen(at)te-toimisto.fi, puh. 0295 026 752
Johtajan sijainen palvelujohtaja Helena Poutiainen, puh. 0295 043 672, helena.poutiainen(at)te-toimisto.fi
Nuorisotakuu- ohjausyhteistyöllä tuloksiin- koulutuksesta
Ylitarkastaja Minna Koljonen, Pohjois-Savon ELY-keskus (lomalla 3.3.-9.3.2014)
minna.koljonen@ely-keskus.fi puh. 0295 026 584
"
Oikein mukavaa maaliskuun alkua,
Anne Heinonen
Suunnittelija, Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus
"Nuorisotakuun tavoitteena on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Pohjois-Savossa on tämän tavoitteen osalta onnistuttu valtakunnallisesti katsottuna hyvin jo useana kuukautena peräkkäin.
Maakunnan nuorten työttömien määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Merkittävää kuitenkin on, että nuorten työttömyyden kasvu on saatu Pohjois-Savossa taitettua ja nuorten työttömyyden kasvu pysähtyi. Pohjois-Savon ELY-keskuksen aikuiskoulutuspäällikkö Jan Blomberg kertoo, että Kuopiossa työttömien nuorten määrä jatkoi kuitenkin vielä kasvuaan ja muissa Pohjois-Savon isommissa kaupungeissa nuorten työttömien määrä väheni edellisvuoden samaan aikaan verrattuna. – Pohjois-Savossa nuorisotakuun seurantaluvut ovat edelleen valtakunnan parhaimmat, vaikka ne ovat Pohjois-Savossakin hieman heikentyneet parhaista kuukausista, vaikka, Blomberg kertoo.
Tammikuussa pohjoissavolaisia alle 25-vuotiaita nuoria oli työttömänä yhteensä 1900 henkilöä (v. 2013 tammikuussa 1933 hlö), 25–29 –vuotiaita vastavalmistuneita oli työttömänä 149 henkilöä (v.2013 tammikuussa 124 hlö). Ilman aktiivista työn, opiskelun ja palveluiden tarjoamista nuorten työttömyysluvut ja työttömyyden kesto olisivat huomattavasti suurempia. Sanssi-kortteja nuorille jaettiin vuonna 2013 yhteensä 2213 kappaletta. Tammikuussa 2014 nuorille jaettiin jo 338 Sanssi-korttia ja palkkatukipäätöksiä tehtiin 52 kappaletta.
Pohjois-Savossa tammikuussa 2014 alle 25-vuotiaiden työttömien kohdalla 81,6 % nuorista hyötyi nuorisotakuusta ja pääsi työhön, koulutukseen tai tarvittavien palveluiden piiriin (valtakunnallisesti 69,5 %). Vastavalmistuneista 25-29 -vuotiaista nuorista 82,3 % hyötyi nuorisotakuusta (valtakunnallisesti 64,7 %). Yhteensä 212 nuoren työttömyys kuitenkin pitkittyi yli kolmen kuukauden.
Vaikka luvut nuorisotakuun onnistumisessa ovat edellisistä kuukausista hieman pienentyneet, ne seuraavat normaalia kausivaihtelua koko valtakunnan tasolla. -Tilastojen perusteella kuitenkin melkein jopa viidennen maakunnan nuoren työttömyys pitkittyi yli kolmen kuukauden. Pääasiallisin syy on, että työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko nuorten työllistymisen näkökulmasta, Blomberg kertoo.
Nuorten kanssa toimijat pohtivat yhteistyön mahdollisuuksia
Pohjois-Savon ELY-keskus ja TE-toimisto panostavat myös vuonna 2014 nuorisotakuun toteuttamiseen. Vuosi käynnistyi Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisen koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian tammi-helmikuussa järjestämällä Nuorisotakuu- ohjausyhteistyöllä tuloksiin – koulutuksella. Kolmipäiväsen koulutuksen tavoitteena oli kehittää yhteistoiminnallisesti tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen perusosaamista. Koulutus oli suunnattu pohjoissavolaisille nuorten parissa ohjaustyötä tekeville ja siihen osallistui nuorten ohjaustyön ammattilaisia kolmannelta sektorilta ja julkishallinnosta noin 25 henkilöä.
Koulutusseminaarin tavoitteena oli myös lisätä ohjauksen parissa ymmärrystä ohjauspalveluista eri toimintaympäristöissä yhteistyön edellytysten parantamiseksi. Koulutus lisäsi vuoropuhelua ohjaustyötä tekevien välillä, nosti esille kuinka erilaista ja eri palvelutarpeiden mukaista ohjaustyötä nuorten parissa tehdään ja kuinka tärkeää on toimia erilaisissa verkostoissa nuorisotakuun edistämiseksi.
Lisätietoja asiasta antavat:
Nuorten työttömyydestä ja työllisyydestä, nuorisotakuusta
Aikuiskoulutuspäällikkö Jan Blomberg, jan.blomberg(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 026 552
(lomalla 5.3.-9.3.2014)
Yksikön päällikkö Kirsi Vainikainen, Pohjois-Savon ELY-keskus (lomalla 3.3.-4.3.2014)
kirsi.vainikainen(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 020 020
Työ- ja elinkeinotoimiston palveluista, nuorten palveluista
Johtaja Pasi Patrikainen, Pohjois-Savon TE-toimisto (lomalla 3.3.-9.3.2014)
pasi.patrikainen(at)te-toimisto.fi, puh. 0295 026 752
Johtajan sijainen palvelujohtaja Helena Poutiainen, puh. 0295 043 672, helena.poutiainen(at)te-toimisto.fi
Nuorisotakuu- ohjausyhteistyöllä tuloksiin- koulutuksesta
Ylitarkastaja Minna Koljonen, Pohjois-Savon ELY-keskus (lomalla 3.3.-9.3.2014)
minna.koljonen@ely-keskus.fi puh. 0295 026 584
"
Oikein mukavaa maaliskuun alkua,
Anne Heinonen
Suunnittelija, Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus
maanantai 24. helmikuuta 2014
Kokemuksia nuorten aikuisten osaamisohjelmasta
Nuorten aikuisten osaamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Tavoitteena on tarjota koulutusmahdollisuuksia 20–29-vuotiaille, ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oleville henkilöille. Päämääränä on perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai tutkinnon osa. Opiskelijoille on tarjolla hakeutumisvaiheen ohjausta ja tutkinnon suorittaminen henkilökohtaistetaan. Tutkinnot tai niiden osat suoritetaan näyttötutkintoina, eli osaaminen osoitetaan ja arvioidaan työpaikalla työtehtävissä. Myös oppisopimusmuotoinen koulutus on mahdollinen osaamisohjelman puitteissa, lisäksi työssä oleville voidaan räätälöidä heille sopivia vaihtoehtoja.
Savon ammatti- ja aikuisopistossa nuorten aikuisten osaamisohjelman ohjaukset pääsivät alkuun huhti-toukokuussa 2013. Minun roolini osaamisohjelmassa on huolehtia opiskelemaan hakeutuvien kohderyhmäläisten alkuvaiheen ohjauksesta. Henkilökohtaistaminen ja opintojen aikaiset tukitoimet hoidetaan opintoaloilla. Taustani on ammatinvaihtajien ohjaavissa koulutuksissa, niistä kertynyt kokemus antaa hyvän pohjan tehtävälle.
Oppilaitoksen internetsivut ovat olleet kohderyhmälle tärkeä tietolähde uudesta palvelusta ja koulutusmahdollisuuksista. Tietoa osaamisohjelmasta viedään eteenpäin ja yhteistyötä tehdään laajalti eri tahojen kanssa ja opiskelijoita tulee ohjaukseen mm. TE-toimistojen ja Uraohjaamotoiminnan kautta. Myös etsivän toiminnan välityksellä tulee runsaasti yhteydenottoja. Työssä olevia tavoittelemme ammattiyhdistys- ja yritysyhteistyöllä.
Osa ohjaukseen hakeutuvista on jo hyvin perillä omista tavoitteistaan. Heidän kohdallaan ohjaus usein tiivistyy tiedon jakamiseen ja opastukseen hakumenettelyistä. Suurin osa ohjattavista miettii vielä ammatinvalinnan peruskysymyksiä; mikä minua kiinnostaa, mitä osaan, missä olen hyvä, mitkä asiat mahdollisesti rajoittavat valintoja, eri alojen työllistymisnäkymät jne. Heidän kanssaan tavoitteena on vähitellen keskustelujen kautta vähentää vaihtoehtojen määrää siten, että he lopulta voivat tehdä omalta kannaltaan hyviä päätöksiä tulevaisuutensa suhteen. Ammatinvalinta- ja opiskelupäätökset ovat elämän suuria asioita, joissa turha kiirehtiminen ei vie hyvään lopputulokseen, siksi osa ohjattavista käy keskustelemassa asioista pidemmällä aikavälillä useampia kertoja, välillä kotitehtäviä tehden.
Kun oma ala löytyy, tarkastelemme yhdessä erilaisia koulutusvaihtoehtoja ja jos mahdollista, opiskelija keskustelee seuraavaksi tutkintovastaavan tai koulutuspäällikön kanssa ja sopii tutkinnon suorittamisesta ja henkilökohtaistamisesta. Jos koulutukseen ei ole mahdollista päästä jatkuvan haun kautta, teemme suunnitelman koulutukseen hakemisesta aikatauluineen. Raha-asiat ovat aina opiskelijan näkökulmasta tärkeitä, joten opintojen rahoittaminen on usein keskustelujen kohteena. Savon ammatti- ja aikuisopistossa on tehty päätös, ettei osaamisohjelmaopiskelijoilta peritä ammatti- tai erikoisammattitutkinnon opiskelumaksua, käytännössä se tarkoittaa jopa 500 euron säästöä.
Vaikka ohjaus liittyy nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, olen tulkinnut tehtäväni ”väljästi”. Vuonna 2013 perustutkinnot eivät vielä olleet osaamisohjelman valikoimassa. Kohderyhmästä kuitenkin suurelle osalle perustutkinto oli ja on järkevin vaihtoehto. He saivat ohjausta tarpeensa mukaisesti myös perustutkinnon suorittamiseen, kuitenkaan he eivät näy osaamisohjelman tuloksissa. Tänä vuonna tilanne on tässä suhteessa parempi, kun myös perustutkinnot tulivat osaamisohjelmaan mukaan. Joillekin ohjattavista on rakennettu suunnitelmaa ammattikorkeakouluopinnoista, joillekin taas sopivin vaihtoehto on ollut erityisoppilaitos. Joillekin opiskelijoille paras vaihtoehto on ollut hakeutuminen työvoimakoulutukseen.
Kokonaisuudessaan nuorten aikuisten osaamisohjelma kiihdyttää vauhtiaan. Opiskelijamäärät kasvavat tänä vuonna perustutkintojen myötä. Osaamisohjelman tavoitteiden toteutumisen kannalta ohjauksella on keskeinen rooli toiminnassa. Vielä tarvitaan kaikilla tahoilla vanhoista toimintatavoista, mielikuvista ja toiminnan jäykkyyksistä poisoppimista. Opiskelijoiden pitää irtautua vanhoista, ehkä huonoista koulukokemuksista ja olla avoimia uudelle. Oppilaitosten pitää suunnata toimintaansa yhä enemmän kohti joustavia opiskelumalleja ja todellista henkilökohtaistamista. Myös opintojen aikana opiskelijoille järjestettäviä tukitoimia täytyy aikuiskoulutuksissa kehittää samaan suuntaan nuorisoasteen tukitoimien kanssa.
Mielestäni osaamisohjelman tärkein anti tähän mennessä on ollut aikuisille tarkoitetun ohjausmallin kehittäminen, aiemmin aikuisille on ollut niukasti ohjausta tarjolla ammatinvalinnassa ja koulutusasioissa. Nyt toiminnalle on olemassa malli, jota viedä eteenpäin.
Mikko Vienola
Savon ammatti- ja aikuisopisto
Ohjaava opettaja
Savon ammatti- ja aikuisopistossa nuorten aikuisten osaamisohjelman ohjaukset pääsivät alkuun huhti-toukokuussa 2013. Minun roolini osaamisohjelmassa on huolehtia opiskelemaan hakeutuvien kohderyhmäläisten alkuvaiheen ohjauksesta. Henkilökohtaistaminen ja opintojen aikaiset tukitoimet hoidetaan opintoaloilla. Taustani on ammatinvaihtajien ohjaavissa koulutuksissa, niistä kertynyt kokemus antaa hyvän pohjan tehtävälle.
Oppilaitoksen internetsivut ovat olleet kohderyhmälle tärkeä tietolähde uudesta palvelusta ja koulutusmahdollisuuksista. Tietoa osaamisohjelmasta viedään eteenpäin ja yhteistyötä tehdään laajalti eri tahojen kanssa ja opiskelijoita tulee ohjaukseen mm. TE-toimistojen ja Uraohjaamotoiminnan kautta. Myös etsivän toiminnan välityksellä tulee runsaasti yhteydenottoja. Työssä olevia tavoittelemme ammattiyhdistys- ja yritysyhteistyöllä.
Osa ohjaukseen hakeutuvista on jo hyvin perillä omista tavoitteistaan. Heidän kohdallaan ohjaus usein tiivistyy tiedon jakamiseen ja opastukseen hakumenettelyistä. Suurin osa ohjattavista miettii vielä ammatinvalinnan peruskysymyksiä; mikä minua kiinnostaa, mitä osaan, missä olen hyvä, mitkä asiat mahdollisesti rajoittavat valintoja, eri alojen työllistymisnäkymät jne. Heidän kanssaan tavoitteena on vähitellen keskustelujen kautta vähentää vaihtoehtojen määrää siten, että he lopulta voivat tehdä omalta kannaltaan hyviä päätöksiä tulevaisuutensa suhteen. Ammatinvalinta- ja opiskelupäätökset ovat elämän suuria asioita, joissa turha kiirehtiminen ei vie hyvään lopputulokseen, siksi osa ohjattavista käy keskustelemassa asioista pidemmällä aikavälillä useampia kertoja, välillä kotitehtäviä tehden.
Kun oma ala löytyy, tarkastelemme yhdessä erilaisia koulutusvaihtoehtoja ja jos mahdollista, opiskelija keskustelee seuraavaksi tutkintovastaavan tai koulutuspäällikön kanssa ja sopii tutkinnon suorittamisesta ja henkilökohtaistamisesta. Jos koulutukseen ei ole mahdollista päästä jatkuvan haun kautta, teemme suunnitelman koulutukseen hakemisesta aikatauluineen. Raha-asiat ovat aina opiskelijan näkökulmasta tärkeitä, joten opintojen rahoittaminen on usein keskustelujen kohteena. Savon ammatti- ja aikuisopistossa on tehty päätös, ettei osaamisohjelmaopiskelijoilta peritä ammatti- tai erikoisammattitutkinnon opiskelumaksua, käytännössä se tarkoittaa jopa 500 euron säästöä.
Vaikka ohjaus liittyy nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, olen tulkinnut tehtäväni ”väljästi”. Vuonna 2013 perustutkinnot eivät vielä olleet osaamisohjelman valikoimassa. Kohderyhmästä kuitenkin suurelle osalle perustutkinto oli ja on järkevin vaihtoehto. He saivat ohjausta tarpeensa mukaisesti myös perustutkinnon suorittamiseen, kuitenkaan he eivät näy osaamisohjelman tuloksissa. Tänä vuonna tilanne on tässä suhteessa parempi, kun myös perustutkinnot tulivat osaamisohjelmaan mukaan. Joillekin ohjattavista on rakennettu suunnitelmaa ammattikorkeakouluopinnoista, joillekin taas sopivin vaihtoehto on ollut erityisoppilaitos. Joillekin opiskelijoille paras vaihtoehto on ollut hakeutuminen työvoimakoulutukseen.
Kokonaisuudessaan nuorten aikuisten osaamisohjelma kiihdyttää vauhtiaan. Opiskelijamäärät kasvavat tänä vuonna perustutkintojen myötä. Osaamisohjelman tavoitteiden toteutumisen kannalta ohjauksella on keskeinen rooli toiminnassa. Vielä tarvitaan kaikilla tahoilla vanhoista toimintatavoista, mielikuvista ja toiminnan jäykkyyksistä poisoppimista. Opiskelijoiden pitää irtautua vanhoista, ehkä huonoista koulukokemuksista ja olla avoimia uudelle. Oppilaitosten pitää suunnata toimintaansa yhä enemmän kohti joustavia opiskelumalleja ja todellista henkilökohtaistamista. Myös opintojen aikana opiskelijoille järjestettäviä tukitoimia täytyy aikuiskoulutuksissa kehittää samaan suuntaan nuorisoasteen tukitoimien kanssa.
Mielestäni osaamisohjelman tärkein anti tähän mennessä on ollut aikuisille tarkoitetun ohjausmallin kehittäminen, aiemmin aikuisille on ollut niukasti ohjausta tarjolla ammatinvalinnassa ja koulutusasioissa. Nyt toiminnalle on olemassa malli, jota viedä eteenpäin.
Mikko Vienola
Savon ammatti- ja aikuisopisto
Ohjaava opettaja
keskiviikko 19. helmikuuta 2014
Uuden suunnittelijan ajatuksia osa 2.
Kolmas viikkoni Uraohjaamo tiimissä alkaa kääntyä pikkuhiljaa loppua kohti. Ensimmäiset viikot ovat kuluneet intensiivisen ideoinnin ja suunnittelun merkeissä. Suunnittelun alla on ollut korkeasti koulutettujen työllistymiseen tähtäävän osion starttaaminen ns. puhtaalta pöydältä.
Alku on siis sujunut luoden hankkeen uudelle osiolle konseptia joka palvelisi tehokkaasti sekä työnhakijaa että työnantajaa. Kuten Suvi jo aiemmin kirjoitti, tulee keskeisessä roolissa olemaan yhdessä tekeminen ja yhteistyöverkostojen kehittäminen Nuorisotakuun hengessä. Korkeasti koulutettujen osion kannalta tärkeitä yhteistyötahoja ovat mm. TE-toimisto, ammattikorkeakoulu ja yliopisto. Kaiken keskipisteenä ovat kuitenkin työnhakijat ja työnantajat! Oma työpanokseni kohdistuu työnantajien sekä yhteistyöverkoston kontaktointiin ja Nuorisotakuun markkinointiin.
Kosketukseni työnantaja- ja työnhakija-asiakkaisiin olen saanut työskennellessäni Pohjois-Savon TE-toimiston palveluksessa noin 8 vuotta. Työ on antanut näkemystä korkeasti koulutettujen työllistymisen haasteista sekä työnantajien haasteista palkattaessa työntekijää haasteellisimpiin työtehtäviin. Olen kokenut työllistymisen haasteet myös henkilökohtaisesti, sillä suoritettuni tradenomin ja maisterin tutkinnot tuskailin työnhakuni kanssa kahdet tutkintopaperit taskussani.
Hankkeemme tavoitteena on luoda kohtaamisia työnhakijoiden ja työnantajien välille. Siksi luvassa on erilaisia tapahtumia joissa kohtaamiset sujuvat rennoissa merkeissä mutta tehokkaasti. Myös työnantajien tietoutta työllistää nuoria osaajia lisätään erilaisten markkinointitempausten ja kampanjoiden kautta.
Tehtävää voisi pitää haasteellisena. On kuitenkin hyvä muistaa että suomalainen koulutusjärjestelmä on erittäin laadukas ja tuottaa osaamista jonka tasoa ei tarvitse hävetä. Haaste on usein juuri kohtaamisissa sekä siitä ettei osaajatarvetta aina tunnisteta ajoissa. Tähän aiomme pureutua!
Aurinkoista kevättä!
Terveisin
Timo Soininen
Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus
Alku on siis sujunut luoden hankkeen uudelle osiolle konseptia joka palvelisi tehokkaasti sekä työnhakijaa että työnantajaa. Kuten Suvi jo aiemmin kirjoitti, tulee keskeisessä roolissa olemaan yhdessä tekeminen ja yhteistyöverkostojen kehittäminen Nuorisotakuun hengessä. Korkeasti koulutettujen osion kannalta tärkeitä yhteistyötahoja ovat mm. TE-toimisto, ammattikorkeakoulu ja yliopisto. Kaiken keskipisteenä ovat kuitenkin työnhakijat ja työnantajat! Oma työpanokseni kohdistuu työnantajien sekä yhteistyöverkoston kontaktointiin ja Nuorisotakuun markkinointiin.
Kosketukseni työnantaja- ja työnhakija-asiakkaisiin olen saanut työskennellessäni Pohjois-Savon TE-toimiston palveluksessa noin 8 vuotta. Työ on antanut näkemystä korkeasti koulutettujen työllistymisen haasteista sekä työnantajien haasteista palkattaessa työntekijää haasteellisimpiin työtehtäviin. Olen kokenut työllistymisen haasteet myös henkilökohtaisesti, sillä suoritettuni tradenomin ja maisterin tutkinnot tuskailin työnhakuni kanssa kahdet tutkintopaperit taskussani.
Hankkeemme tavoitteena on luoda kohtaamisia työnhakijoiden ja työnantajien välille. Siksi luvassa on erilaisia tapahtumia joissa kohtaamiset sujuvat rennoissa merkeissä mutta tehokkaasti. Myös työnantajien tietoutta työllistää nuoria osaajia lisätään erilaisten markkinointitempausten ja kampanjoiden kautta.
Tehtävää voisi pitää haasteellisena. On kuitenkin hyvä muistaa että suomalainen koulutusjärjestelmä on erittäin laadukas ja tuottaa osaamista jonka tasoa ei tarvitse hävetä. Haaste on usein juuri kohtaamisissa sekä siitä ettei osaajatarvetta aina tunnisteta ajoissa. Tähän aiomme pureutua!
Aurinkoista kevättä!
Terveisin
Timo Soininen
Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus
tiistai 11. helmikuuta 2014
Kuulumisia Uraohjaamosta
Helmikuu on lähtenyt käyntiin maakunnallisen toimintamallin työstämisellä yhdessä monialaisten ohjaus- ja palveluverkostoissa toimivien ja nuorisotakuun toteuttamiseen linkittyvien tahojen kanssa. Maakunnallinen toimintamalli monialaisille ohjaus- ja palveluverkostoille paikallisen nuorisotakuutyön koordinoinnin ja edistämisen tueksi tukeutuu verkostojen lakisääteisiin tehtäviin. Toimintamallia työstäessä on otettu huomioon verkostojen erilaisuus alueellamme. Tarkan sisällön ja toiminnan verkostot luovat itse, toimintamalli ohjaa ja toimii sabluunana. Tärkeää on, että jokainen verkoston jäsen ymmärtää mitä nuorisotakuu tarkoittaa, miten se koskettaa eri verkostotoimijoita ja miksi verkoston on hyvä toimia yhteen nuorisotakuun edistämisessä.
Toimintamalli koostuu monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen 1.toiminnan tavoitteista, joiden pohjalta verkosto jäsentää ja arvioi omaa toimintaansa verkostona ja paikallisena nuorisotakuun edistäjänä, 2.nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista tukevista toimenpiteistä, jotka ohjaavat verkostoa työskentelemään paikallisella tasolla nuorisotakuun toteutumisen eteen sekä 3.verkostossa seurattavista toimialakohtaisista asioista joiden pohjalta verkosto arvio ja ennakoi paikallisia palveluita ja palvelutarpeita, resurssien kohdentamista sekä asiakasohjauksen toimivuutta. Näiden pohjalta nuorisotakuun toteutumista tarkastellen ja arvioiden verkosto tekee tarvittavia paikallisia toimenpiteitä ja käy keskustelua toimialakohtaisesta nuorisotakuun toteuttamisesta.
Liitteeksi toimintamalliin tulee vuosikello, vuosittaisen toimintasuunnitelman pohja, tietojen seuraamisen taulukkotyöväline (ehkä keksimme tälle vielä näpsäkämmän nimen), tiedotepohja sekä hyviä käytäntöjä.
Kevättalvi menee toimintamallia ja liitteitä hioessa. Kuopion ja Siilinjärven verkostot pilotoivat toimintamallia, mikä on kerrassaan hienoa! Verkostojen kokemusten ja huomioiden pohjalta työstän toimintamallia vielä lisää niin että se hyödyttää mahdollisimman hyvin verkostoja ja tukee paikallista nuorisotakuutyötä. Loppukeväällä tarkoitukseni on kiertää Pohjois-Savon monialaisissa verkostoissa kertomassa toimintamallista.
Ps. Ja huhtikuun 9.päivä on myös luvassa Pohjois-Savon monialaisille ohjaus- ja palveluverkostoille suunnattu koulutusseminaari, Monialaiset verkostot nuorisotakuutyössä.
Iloa helmikuuhun,
Anne Heinonen
Suunnittelija, Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus
Toimintamalli koostuu monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen 1.toiminnan tavoitteista, joiden pohjalta verkosto jäsentää ja arvioi omaa toimintaansa verkostona ja paikallisena nuorisotakuun edistäjänä, 2.nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista tukevista toimenpiteistä, jotka ohjaavat verkostoa työskentelemään paikallisella tasolla nuorisotakuun toteutumisen eteen sekä 3.verkostossa seurattavista toimialakohtaisista asioista joiden pohjalta verkosto arvio ja ennakoi paikallisia palveluita ja palvelutarpeita, resurssien kohdentamista sekä asiakasohjauksen toimivuutta. Näiden pohjalta nuorisotakuun toteutumista tarkastellen ja arvioiden verkosto tekee tarvittavia paikallisia toimenpiteitä ja käy keskustelua toimialakohtaisesta nuorisotakuun toteuttamisesta.
Liitteeksi toimintamalliin tulee vuosikello, vuosittaisen toimintasuunnitelman pohja, tietojen seuraamisen taulukkotyöväline (ehkä keksimme tälle vielä näpsäkämmän nimen), tiedotepohja sekä hyviä käytäntöjä.
Kevättalvi menee toimintamallia ja liitteitä hioessa. Kuopion ja Siilinjärven verkostot pilotoivat toimintamallia, mikä on kerrassaan hienoa! Verkostojen kokemusten ja huomioiden pohjalta työstän toimintamallia vielä lisää niin että se hyödyttää mahdollisimman hyvin verkostoja ja tukee paikallista nuorisotakuutyötä. Loppukeväällä tarkoitukseni on kiertää Pohjois-Savon monialaisissa verkostoissa kertomassa toimintamallista.
Ps. Ja huhtikuun 9.päivä on myös luvassa Pohjois-Savon monialaisille ohjaus- ja palveluverkostoille suunnattu koulutusseminaari, Monialaiset verkostot nuorisotakuutyössä.
Iloa helmikuuhun,
Anne Heinonen
Suunnittelija, Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus
keskiviikko 5. helmikuuta 2014
Uusi rekrytointitapahtuma RekryJuna 2014 Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa on Nuorisotakuun asialla
Kevät on rekrytointien aikaa. Blogin lukijat, jakakaa tietoutta alla olevasta RekryJuna 2014-tapahtumasta eteenpäin verkostoissanne, nuorillenne!
Mukavaa loppuviikkoa toivottaen,
Anne Heinonen
Suunnittelija, Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus
RekryJuna 2014 –rekrytointitapahtuma auttaa työnantajia sekä työntekijöitä kohtaamaan toisensa. Tapahtumassa työantajat etsivät uutta työvoimaa sekä esittelevät yritystään sekä tarjolla olevia työtehtäviä työnhakijoille. Työnhakijalle tapahtuma on oiva tilaisuus esittäytyä ja tarjota osaamistaan työantajalle.
Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimiston järjestämässä RekryJuna 2014 –tapahtumassa kiinnitetään erityistä huomiota Nuorisotakuun hengessä nuoriin työnhakijoihin ja heidän työllistymiseensä. RekryJuna 2014 –tapahtuma onkin eräänlainen Nuorisotakuun haaste, jonka yritykset ovat ottaneet vastaan hyvin.
RekryJuna 2014 –tapahtuma järjestetään Iisalmessa 10.2.2014 klo 12-15, Kuopiossa 11.-13.2.2014 klo 12-15 sekä Varkaudessa 17.2.2014 klo 12-15. Tapahtuma järjestetään TE-toimiston tiloissa ja mukaan on ilmoit-tautunut yhteensä vajaa 30 näytteilleasettajaa. Iisalmen, Kuopion ja Varkauden kaupungit ovat tapahtu-massa mukana esittelemässä monipuolista työtarjontaa ottaen osaltaan vastaan Nuorisotakuuhaasteen.
Iisalmessa mukana on kaupungin lisäksi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä sekä Attendo Oy joilla on tarjolla hoiva-alan työtä. Raskaampaa teollisuutta edustaa puolestaan Ponsse Oyj. Kaupan alan työtä on vastaavasti tarjolla Osuuskauppa PeeÄssän ja K-rauta Masan tarjoamina. Matkailu ja ravintola-alan työmahdollisuuksia tarjoaa Mc Donald’s sekä Osuuskauppa PeeÄssä jotka hakevat tekijöitä myös ravintolapuolelle.
Kuopiossa RekryJuna pysähtyy kolmeksi iltapäiväksi jolloin jokaiselle päivälle on tarjolla oma kattauksensa paikallisia työnantajia ja työpaikkoja. Kaupan alan työpaikkoja on tarjolla mm. Ikean, Keskon ja Osuuskauppa PeeÄssän toimesta. PeeÄssä on tapahtumassa kahtena päivänä hakien työntekijöitä myös matkailu- ja ravintoala-alalle. Matkailualan työtä on tarjolla niinikään Matkailukeskus Rauhalahden esittelypisteellä. Kuopiossa hoiva-alan työtä on tarjolla Kuopion Yliopistollisen sairaalan sekä Caritas-Säätiön tarjoamina. Mukaan on myös ilmoittautunut Yara Suomi Oy Silinjärveltä, jolla on tarjolla kymmeniä kesätyöntekijän/harjoittelijan paikkoja eritehtäviin. Yara Suomi Oy hakee mm. Kaivostekniikan, rikastustekniikan, prosessi- ja kemiantekniikan, mekaanisen kunnossapidon/kone- ja metallitekniikan, sähkötekniikan, automaatiotekniikan ja laboratorioalan kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita.
Varkaudessa mukana ovat perinteisiä maataloustuotteita tuottava Famifarm Oy. Kaupan- ja myyntialan työtä tarjoavat Osuuskauppa PeeÄssä, Call Waves Solutions Finland Oy ja Rautia K-Maatalous Malinen. Siivous- ja kiinteistönhuoltoalan työpaikkoja esittelevät puolestaan ISS Palvelut Oy sekä SOL Palvelut Oy. Myös Seurakunta sekä leppävirtalainen Setlementti Ukonhattu Ry ovat Varkaudessa mukana kertomassa työmahdollisuuksistaan.
Iisalmessa, Kuopiossa sekä Varkaudessa on myös mukana Eures-palvelu esittelemässä EU ja ETA-alueen työmahdollisuuksia.
RekryJuna 2014 –tapahtuma järjestetään TE-toimiston tiloissa:
Iisalmi: Karjalankatu 3
Kuopio: Asemakatu 38-40
Varkaus: Wredenkatu 2
Tapahtumaan tarkempaa aikataulua ja päivittyvää osallistujalistaa kannattaa seurata Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimiston sivujen tapahtumakalenterista soitteessa www.te-palvelut.fi/pohjois-savo
Mukavaa loppuviikkoa toivottaen,
Anne Heinonen
Suunnittelija, Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus
RekryJuna 2014 –rekrytointitapahtuma auttaa työnantajia sekä työntekijöitä kohtaamaan toisensa. Tapahtumassa työantajat etsivät uutta työvoimaa sekä esittelevät yritystään sekä tarjolla olevia työtehtäviä työnhakijoille. Työnhakijalle tapahtuma on oiva tilaisuus esittäytyä ja tarjota osaamistaan työantajalle.
Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimiston järjestämässä RekryJuna 2014 –tapahtumassa kiinnitetään erityistä huomiota Nuorisotakuun hengessä nuoriin työnhakijoihin ja heidän työllistymiseensä. RekryJuna 2014 –tapahtuma onkin eräänlainen Nuorisotakuun haaste, jonka yritykset ovat ottaneet vastaan hyvin.
RekryJuna 2014 –tapahtuma järjestetään Iisalmessa 10.2.2014 klo 12-15, Kuopiossa 11.-13.2.2014 klo 12-15 sekä Varkaudessa 17.2.2014 klo 12-15. Tapahtuma järjestetään TE-toimiston tiloissa ja mukaan on ilmoit-tautunut yhteensä vajaa 30 näytteilleasettajaa. Iisalmen, Kuopion ja Varkauden kaupungit ovat tapahtu-massa mukana esittelemässä monipuolista työtarjontaa ottaen osaltaan vastaan Nuorisotakuuhaasteen.
Iisalmessa mukana on kaupungin lisäksi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä sekä Attendo Oy joilla on tarjolla hoiva-alan työtä. Raskaampaa teollisuutta edustaa puolestaan Ponsse Oyj. Kaupan alan työtä on vastaavasti tarjolla Osuuskauppa PeeÄssän ja K-rauta Masan tarjoamina. Matkailu ja ravintola-alan työmahdollisuuksia tarjoaa Mc Donald’s sekä Osuuskauppa PeeÄssä jotka hakevat tekijöitä myös ravintolapuolelle.
Kuopiossa RekryJuna pysähtyy kolmeksi iltapäiväksi jolloin jokaiselle päivälle on tarjolla oma kattauksensa paikallisia työnantajia ja työpaikkoja. Kaupan alan työpaikkoja on tarjolla mm. Ikean, Keskon ja Osuuskauppa PeeÄssän toimesta. PeeÄssä on tapahtumassa kahtena päivänä hakien työntekijöitä myös matkailu- ja ravintoala-alalle. Matkailualan työtä on tarjolla niinikään Matkailukeskus Rauhalahden esittelypisteellä. Kuopiossa hoiva-alan työtä on tarjolla Kuopion Yliopistollisen sairaalan sekä Caritas-Säätiön tarjoamina. Mukaan on myös ilmoittautunut Yara Suomi Oy Silinjärveltä, jolla on tarjolla kymmeniä kesätyöntekijän/harjoittelijan paikkoja eritehtäviin. Yara Suomi Oy hakee mm. Kaivostekniikan, rikastustekniikan, prosessi- ja kemiantekniikan, mekaanisen kunnossapidon/kone- ja metallitekniikan, sähkötekniikan, automaatiotekniikan ja laboratorioalan kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita.
Varkaudessa mukana ovat perinteisiä maataloustuotteita tuottava Famifarm Oy. Kaupan- ja myyntialan työtä tarjoavat Osuuskauppa PeeÄssä, Call Waves Solutions Finland Oy ja Rautia K-Maatalous Malinen. Siivous- ja kiinteistönhuoltoalan työpaikkoja esittelevät puolestaan ISS Palvelut Oy sekä SOL Palvelut Oy. Myös Seurakunta sekä leppävirtalainen Setlementti Ukonhattu Ry ovat Varkaudessa mukana kertomassa työmahdollisuuksistaan.
Iisalmessa, Kuopiossa sekä Varkaudessa on myös mukana Eures-palvelu esittelemässä EU ja ETA-alueen työmahdollisuuksia.
RekryJuna 2014 –tapahtuma järjestetään TE-toimiston tiloissa:
Iisalmi: Karjalankatu 3
Kuopio: Asemakatu 38-40
Varkaus: Wredenkatu 2
Tapahtumaan tarkempaa aikataulua ja päivittyvää osallistujalistaa kannattaa seurata Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimiston sivujen tapahtumakalenterista soitteessa www.te-palvelut.fi/pohjois-savo
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)