Uraohjaamo -hankkeen vuosi 2013 on ollut hyvä. Toimiva nuorisotakuu -kehittämisosio starttasi hyvin käyntiin ja yhteistyö pohjoissavolaisten kuntien ja koulutusorganisaatioiden kanssa on ollut hedelmällistä. On ollut ilo seurata myös sitä, että pohjoissavolaiset toimijat näkevät nuorisotakuun toteutumisen tärkeänä ja yhteisenä asiana. On myös merkkejä siitä, että hankkeessa tehtävää kehittämistyötä ja organisaatioissa tapahtuvaa perustyötä ei nähdä erillisinä toimintoina, toistensa vastakohtina. Me teemme työtä yhdessä, yhteisten tavoitteiden eteen. Uutta ja innovatiivista ei synny yksin. Usein myös aiemmat hyvät käytännöt ovat uuden toiminnan ja luomisen perustana.
Hankkeen nuorten uraohjauspalveluita on käyttänyt jo yli 400 nuorta. Yli 100 työnantajaa on tarjonnut kokeilu- tai työpaikan hankkeen uraohjauksessa olleelle nuorelle. Erityiskiitos kaikille yhteistyökumppaneille, jotka ovat osallistuneet toimintaamme. Muun muassa Itä-Suomen yliopiston ainejärjestöjen ja oppilaitosten koulutusalaesittelyt ovat kiinnostaneet nuoria. Yksi mieleenpainuvista yritysvierailuista on ollut tutustuminen YIT:n rakennustyömaalle, jossa saimme kattavasti tietoa eri rakennusalan ammateista kokeneen työmaavastaavan Pekka Levyn johdolla ja pääsimme näkemään mitä rakennustyömaalla oikeasti tapahtuu. Kuitenkin kaikista riemastuttavimmat tapahtumat vuoden 2013 aikana ovat olleet ne, kun nuorelle on löytynyt mieleinen opiskelupaikka. Uskon koulutukseen, sen antamaan sosiaaliseen pääomaan ja sen synnyttämään osaamiseen. Yksilön näkökulmasta koulutus suojaa työttömyydeltä ja avaa uusia mahdollisuuksia. Lienee sanomattakin selvää, että toimivat työmarkkinat edellyttävät koulutettua työvoimaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että voimme laadukkaan ohjauksen avulla olla edistämässä näitä tavoitteita.
Uraohjaamo –hankkeessa on tehty kehittämistyötä muun muassa ohjausyhteistyöhön liittyen yhdessä oppilaitosten, Pohjois-Savon TE-toimiston ja oppilaitosten omien kehittämishankkeiden kanssa. Olemme yhdessä saaneet sovittua yhteisistä ohjauskäytänteistä oppilaitoksesta eroavien, oppilaitokseen palaavien ja oppilaitoksesta valmistuvien nuorten kohdalla. Nuorten ohjaus nähdään tärkeänä ja siihen halutaan panostaa tekemällä yhteistyötä. Meillä kaikilla on sama tavoite: haluamme helpottaa ja nopeuttaa nuorten siirtymiä opintoihin ja opinnoista työelämään. On tärkeää myös kiinnittää huomiota siihen, että kaikilla nuorilla on oikeus hyvään ohjaukseen. Nekin nuoret, joiden tulevaisuuden suunnitelmat näyttävät olevan selkeitä, voivat tarvita ohjausta. Hyvä ohjaus on myös rinnalla kulkemista, tukemista ja sen varmistamista, että unelma voi muuttua todeksi.
Tänä vuonna tulemme jatkamaan työtä ohjauksen kehittämiseen ja monialaisen yhteistyön edistämiseen liittyvissä teemoissa. Tämän lisäksi tulemme tekemään nykyistä enemmän yhteistyötä yritysten kanssa. Kerromme tästä pian lisää. Mainittakoon tässä vaiheessa sen verran, että vuoden 2014 teema tulee liittymään nuorten osaamisen näkyväksi tekemiseen ja kohtaamisiin. Näillä ajatuksilla uuteen viikkoon. Pitäkää itsestänne, nuoristanne ja yhteistyöverkostoistanne huolta!
Jaana Pernu,
Projektipäällikkö Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus
tiistai 28. tammikuuta 2014
perjantai 24. tammikuuta 2014
Uuden suunnittelijan ajatuksia
Ensimmäinen viikkoni Uraohjaamon tiimissä on nyt takana. Hyvä yhdessä tekemisen henki ja positiivinen asenne on vakuuttanut minut siitä, että täällä Pohjois-Savossa tehdään esimerkillistä työtä tärkeän asian eteen. Mutta vielä on paljon tehtävää, jotta nuorisotakuu toteutuisi alueellamme parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Kuten jo aiemmin Annen tekstissä kävi selville, on Uraohjaamo-hanke nyt tänä vuonna laajentunut uuden osakokonaisuuden myötä. Uudessa kehittämisosiossa keskitymme korkeasti koulutettujen työllisyyden edistämiseen. Pyrimme myös tuomaan nuorisotakuun sanomaa entistä vahvemmin esille panostamalla viestintään ja markkinointiin. Toimin osakokonaisuuden suunnittelijana yhdessä helmikuussa työnsä aloittavan toisen suunnittelijan kanssa.
Käytännössä hankkeen laajeneminen tarkoittaa sitä, että nuorisotakuuta tullaan nyt edistämään alueellamme viestintäprojekteilla, nuorille ja työnantajille suunnatuilla tapahtumilla, oppilaitosyhteistyöllä, kohdennetuilla yrityskontaktoinnilla sekä kehittämällä yhteistyöverkostojen toimintaa. Tavoitteenamme on muun muassa lisätä työnantajien ja yhteistyöverkostojen tietämystä nuorisotakuusta ja nuorten työllistämisestä. Samalla haluamme rummuttaa sanomaa siitä, kuinka monipuolista ja vahvaa osaamista alueemme nuorista löytyy ja kuinka paljon annettavaa heillä on yritysmaailmalle.
Korkeakoulumaailma on itselläni vielä tuoreessa muistissa, sillä valmistuin maisteriksi pari vuotta sitten. Jo heti ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien olin tietoinen siitä, ettei pelkkä yliopistokoulutus enää takaa helppoa työllistymistä. Tiedostin, että jotain on tehtävä, jos haluaa työllistyä. Ratkaisuna ongelmaan päädyin opintojen aikana suorittamaan kolme ulkomaan työharjoittelua ja kaksi vaihtojaksoa. Ensimmäisen tutkinnon aikana aloin myös jo tehdä kursseja toista tutkintoa varten. Lisäksi menin mukaan järjestötoimintaan kartuttaakseni työelämään tarvittavia taitoja. Kaikista ”valmisteluistani” huolimatta elämä korkeakoulun jälkeen tuntui jo etukäteen pelottavalta. Jännitti, mitä tulevaisuus tuo mukanaan tutkinnon jälkeen. Minulla kävi lopulta hyvin. Mutta tiedän, ettei kaikkien kohdalla käy niin.
Meillä on tällä hetkellä työttömänä paljon korkeasti koulutettua talentteja. Työttömyyteen voi olla monia syitä. Nuorella voi olla esimerkiksi puutteelliset työnhakutaidot tai suhdeverkostot. Hän voi myös olla epätietoinen omista tavoitteistaan ja olla epävarma osaamisestaan. Ellei nuoren kompetensseja aina tunnista edes nuori itse, miten siihen pystyisi työvoimaa rekrytoiva tahokaan. Korkeakoulutettujen työllistymiseen voi myös vaikuttaa alan tai alueen heikon työmarkkinatilanteen lisäksi tutkinto ja aineyhdistelmät, tutkinnon huono tunnettuus, elämäntilanne, valmistumisajankohta tai työsuhteiden määräaikaisuus. Mikä olisi se lääke, joka vähentäisi syitä nuorten työttömyyteen? Mikä toisi yritykset ja korkeakoulutetut nuoret lähemmäs toisiaan? Millä keinoin pystyisimme parantamaan alueemme nuorten työllistymistä? Ideat ja ajatukset – jopa lennokkaat sellaiset - ovat tervetulleita.
Odotan innolla, mitä yhdessä saamme aikaiseksi!
Lämpöä viikonloppuunne toivottaen,
Suvi Pesonen
Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus
Kuten jo aiemmin Annen tekstissä kävi selville, on Uraohjaamo-hanke nyt tänä vuonna laajentunut uuden osakokonaisuuden myötä. Uudessa kehittämisosiossa keskitymme korkeasti koulutettujen työllisyyden edistämiseen. Pyrimme myös tuomaan nuorisotakuun sanomaa entistä vahvemmin esille panostamalla viestintään ja markkinointiin. Toimin osakokonaisuuden suunnittelijana yhdessä helmikuussa työnsä aloittavan toisen suunnittelijan kanssa.
Käytännössä hankkeen laajeneminen tarkoittaa sitä, että nuorisotakuuta tullaan nyt edistämään alueellamme viestintäprojekteilla, nuorille ja työnantajille suunnatuilla tapahtumilla, oppilaitosyhteistyöllä, kohdennetuilla yrityskontaktoinnilla sekä kehittämällä yhteistyöverkostojen toimintaa. Tavoitteenamme on muun muassa lisätä työnantajien ja yhteistyöverkostojen tietämystä nuorisotakuusta ja nuorten työllistämisestä. Samalla haluamme rummuttaa sanomaa siitä, kuinka monipuolista ja vahvaa osaamista alueemme nuorista löytyy ja kuinka paljon annettavaa heillä on yritysmaailmalle.
Korkeakoulumaailma on itselläni vielä tuoreessa muistissa, sillä valmistuin maisteriksi pari vuotta sitten. Jo heti ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien olin tietoinen siitä, ettei pelkkä yliopistokoulutus enää takaa helppoa työllistymistä. Tiedostin, että jotain on tehtävä, jos haluaa työllistyä. Ratkaisuna ongelmaan päädyin opintojen aikana suorittamaan kolme ulkomaan työharjoittelua ja kaksi vaihtojaksoa. Ensimmäisen tutkinnon aikana aloin myös jo tehdä kursseja toista tutkintoa varten. Lisäksi menin mukaan järjestötoimintaan kartuttaakseni työelämään tarvittavia taitoja. Kaikista ”valmisteluistani” huolimatta elämä korkeakoulun jälkeen tuntui jo etukäteen pelottavalta. Jännitti, mitä tulevaisuus tuo mukanaan tutkinnon jälkeen. Minulla kävi lopulta hyvin. Mutta tiedän, ettei kaikkien kohdalla käy niin.
Meillä on tällä hetkellä työttömänä paljon korkeasti koulutettua talentteja. Työttömyyteen voi olla monia syitä. Nuorella voi olla esimerkiksi puutteelliset työnhakutaidot tai suhdeverkostot. Hän voi myös olla epätietoinen omista tavoitteistaan ja olla epävarma osaamisestaan. Ellei nuoren kompetensseja aina tunnista edes nuori itse, miten siihen pystyisi työvoimaa rekrytoiva tahokaan. Korkeakoulutettujen työllistymiseen voi myös vaikuttaa alan tai alueen heikon työmarkkinatilanteen lisäksi tutkinto ja aineyhdistelmät, tutkinnon huono tunnettuus, elämäntilanne, valmistumisajankohta tai työsuhteiden määräaikaisuus. Mikä olisi se lääke, joka vähentäisi syitä nuorten työttömyyteen? Mikä toisi yritykset ja korkeakoulutetut nuoret lähemmäs toisiaan? Millä keinoin pystyisimme parantamaan alueemme nuorten työllistymistä? Ideat ja ajatukset – jopa lennokkaat sellaiset - ovat tervetulleita.
Odotan innolla, mitä yhdessä saamme aikaiseksi!
Lämpöä viikonloppuunne toivottaen,
Suvi Pesonen
Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus
maanantai 20. tammikuuta 2014
Nuorten ohjauksen kehittämisestä
Vuosi sitten vierailin eräässä lukiossa, jossa esittelin Uraohjaamon ohjauspalvelusta abiturienteille siltä varalta, että he lukion jälkeen kaipaavat apua opiskelusuunnitelmissa. Nuorissa herätti ihmetystä se, että TE-toimistossa ei ohjata pelkästään työnhakuun ja tarjota siihen liittyviä palveluita vaan asiakkaaksi voi tulla myös nuori, jolla on ensisijaisena tavoitteena päästä opiskelemaan. Pohjois-Savon TE-toimiston asiakkaana on kuitenkin tällä hetkellä yli 1000 nuorta, joilla ei ole joko peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoa.
Uraohjaamossa onkin kiinnitetty huomiota erityisesti kyseiseen ryhmään kuuluvien nuorten ohjauksen kehittämiseen TE-toimistoissa. Vuonna 2013 hankkeessa mm. järjestettiin koulutusta TE-toimiston asiantuntijoille nuoren tukemiseksi koulutussuunnitelman teossa. Vuonna 2014 kehittämistyön haasteena on erityisesti ammatillisen koulutuksen yhteishaun muutokset ja niiden huomioiminen käytännön ohjaustyössä.
Ammatillisen koulutuksen yhteishaun muutoksista johtuen nuorten ohjauksessa on tärkeää hyödyntää eri hakureitit ja vaihtoehdot mahdollisimman hyvin ja tehdä niitä tunnetuksi käytännön tasolla. Mahdollisuuksia päästä opiskelemaan on tarjolla myös yhteishakujen ulkopuolella mutta suoraan koulunpenkiltä tuleva nuori ei välttämättä ole tietoinen eri vaihtoehdoista. Esimerkiksi Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa lisää opiskelumahdollisuuksia nuorille, joilla ei vielä ole toisen asteen koulutusta. Koska opiskelumahdollisuuksia ja reittejä on tarjolla runsaasti, on verkostojen hyödyntäminen ohjaustyössä tärkeää. Tulevana vuonna Uraohjaamossa jatketaankin työtä TE-toimiston ja oppilaitosten välisen yhteistyön kehittämiseksi, jotta nuorten urapolut etenisivät nykyistä nopeammin.
Ylioppilaiden ohjauksessa Uraohjaamon työssä korostuu erityisesti ne ylioppilaat, joilla arvosanat voivat merkittävästi vaikeuttaa jatko-opintoihin pääsemistä. Näillä ylioppilaiden kohdalla on tärkeää arvioida koulutussuunnitelman realistisuutta ja huomioida kaikki opiskeluvaihtoehdot mukaan lukien ammatillinen koulutus.
Hyvää alkanutta vuotta kaikille blogin lukijoille!
Tiina Pursiainen
Suunnittelija, Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus
Uraohjaamossa onkin kiinnitetty huomiota erityisesti kyseiseen ryhmään kuuluvien nuorten ohjauksen kehittämiseen TE-toimistoissa. Vuonna 2013 hankkeessa mm. järjestettiin koulutusta TE-toimiston asiantuntijoille nuoren tukemiseksi koulutussuunnitelman teossa. Vuonna 2014 kehittämistyön haasteena on erityisesti ammatillisen koulutuksen yhteishaun muutokset ja niiden huomioiminen käytännön ohjaustyössä.
Ammatillisen koulutuksen yhteishaun muutoksista johtuen nuorten ohjauksessa on tärkeää hyödyntää eri hakureitit ja vaihtoehdot mahdollisimman hyvin ja tehdä niitä tunnetuksi käytännön tasolla. Mahdollisuuksia päästä opiskelemaan on tarjolla myös yhteishakujen ulkopuolella mutta suoraan koulunpenkiltä tuleva nuori ei välttämättä ole tietoinen eri vaihtoehdoista. Esimerkiksi Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa lisää opiskelumahdollisuuksia nuorille, joilla ei vielä ole toisen asteen koulutusta. Koska opiskelumahdollisuuksia ja reittejä on tarjolla runsaasti, on verkostojen hyödyntäminen ohjaustyössä tärkeää. Tulevana vuonna Uraohjaamossa jatketaankin työtä TE-toimiston ja oppilaitosten välisen yhteistyön kehittämiseksi, jotta nuorten urapolut etenisivät nykyistä nopeammin.
Ylioppilaiden ohjauksessa Uraohjaamon työssä korostuu erityisesti ne ylioppilaat, joilla arvosanat voivat merkittävästi vaikeuttaa jatko-opintoihin pääsemistä. Näillä ylioppilaiden kohdalla on tärkeää arvioida koulutussuunnitelman realistisuutta ja huomioida kaikki opiskeluvaihtoehdot mukaan lukien ammatillinen koulutus.
Hyvää alkanutta vuotta kaikille blogin lukijoille!
Tiina Pursiainen
Suunnittelija, Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus
maanantai 13. tammikuuta 2014
Uraohjaamo-hanke laajenee
Uraohjaamo-hankkeessa alkoi syksyllä uusi osakokonaisuus, josta onkin aikaisempi kirjoitus alkusyksyllä. Työ etenee ja kehittämisosio on otettu hyvin vastaan eri yhteistyötahojen keskuudessa. Osakokonaisuudessa on pidetty mm. yhteistyökokouksia nuorisotakuukoordinaattoreiden sekä nuoriso-, opetus- ja sivistys- sekä sosiaalitoimen johtajien kanssa. Keskustelujen pohjalta on alettu työstämään monialaisille ohjaus- ja palveluverkostoille suunnattua toimintamallia paikallistason nuorisotakuun koordinointiin ja edistämiseen.
Iloksemme Uraohjaamo- hanke laajenee vielä uudella osakokonaisuudella, jossa keskitytään etenkin korkeasti koulutettujen työllisyyden edistämiseen alueella sekä nuorisotakuun tiedotukseen ja markkinointiin. Tässä uudessa osakokonaisuudessa tulee työskentelemään kaksi uutta suunnittelijaa, joita kovasti jo odotammekin hankkeessa tiimimme jäseniksi! Myöhemmin on varmasti tulossa lisää esittelyä uusien suunnittelijoiden työstä.
Mukavaa työviikkoa,
Anne Heinonen
Suunnittelija, Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus
Iloksemme Uraohjaamo- hanke laajenee vielä uudella osakokonaisuudella, jossa keskitytään etenkin korkeasti koulutettujen työllisyyden edistämiseen alueella sekä nuorisotakuun tiedotukseen ja markkinointiin. Tässä uudessa osakokonaisuudessa tulee työskentelemään kaksi uutta suunnittelijaa, joita kovasti jo odotammekin hankkeessa tiimimme jäseniksi! Myöhemmin on varmasti tulossa lisää esittelyä uusien suunnittelijoiden työstä.
Mukavaa työviikkoa,
Anne Heinonen
Suunnittelija, Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus
perjantai 3. tammikuuta 2014
Verkostot voimavarana vuoden 2014 kehittämistyössä
Monialainen verkostoyhteistyö on avainasemassa nuorisotakuun toteuttamisessa kunnissa ja maakunnissa. Nuorisotakuun toteuttaminen ei ole yksi iso toimenpide vaan monia pieniä askeleita, joita onkin jo eri kunnissa otettu asian eteenpäin viemiseksi. Nyt on aika esittää toiveita ja asettaa omia tavoitteita vuodelle 2014.
Aloitamme tammikuussa yhteistyön Uraohjaamo-hankkeen mahdollistamana Iisalmen ja Lapinlahden monialaisten nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kanssa. Kehittämisprosessin tavoitteena on vahvistaa paikallisten verkostojen toimintaa sujuvan yhteistyön, yhteisen toimintakulttuurin ja johtamisen näkökulmasta. Valmennuksen lähtökohtana on olemassa olevat verkostot, strategiat ja toimintasuunnitelmat.
Jokaisessa verkostossa on valtavasti osaamista ja potentiaalia, mutta miten se hyödynnetään nuorisotakuun eteenpäin viemisessä? Kehittämistyön moottorina toimii halu tehdä yhteistyötä muiden kanssa ja tutustua eri alojen osaajien näkemyksiin, kokemuksiin ja tietämykseen. Verkostoyhteistyö on sitä, että verkoston eri toimijoilla on yhteinen tahto luoda jotain sellaista mihin yksikään taho ei yksin kykene. Tämä edellyttää vuorovaikutuksen, toimintatapojen ja yhteisen toimintakulttuurin kehittämistä. Jokainen verkostotoimija katselee kehittämistyötä omien silmälasien läpi, jolloin yhteisen kielen ja tavoitteiden löytäminen on erityisen tärkeää. Mitä olemme oikeastaan tekemässä ja miksi? On hahmotettava kokonaisuus, verkostotoimijoiden moninainen joukko ja oma tärkeä rooli yhteisen asian eteenpäin viemisessä. Yksikään verkosto ei toimi ilman innostavaa ja osallistavaa johtamista. Nuorisotakuun eteenpäin vieminen on johtamistekoja - tekoja verkostossa, omassa organisaatiossa ja jokaisen omassa arjen työssä.
Minulla on kolme toivetta alkavalle yhteistyölle. Haluan tavata eri alojen ammattilaisia, joilla on rohkeutta ja kykyä tuoda oman alan asiantuntemus esille nuorisotakuun kehittämisessä omassa kunnassa. Haluan olla mukana rakentamassa hyvin johdettua verkostoyhteistyötä, jossa yhteisiä asioita viedään innostuneesti askel kerrallaan eteenpäin. Kolmanneksi toivon, että tulevan vuoden aikana yhä useampi nuori löytää omannäköisen tien työelämään ja ettei kukaan jäisi vaikeiden tilanteiden keskelle yksin. Lisäksi lupaan tehdä parhaani, että toiveeni toteutuvat. Mitkä ovat sinun toiveesi alkavalle vuodelle?
Onnellista Uutta Vuotta!
Yhteistyöterveisin,
Marja Heinistö
Villinikkarit Oy
Aloitamme tammikuussa yhteistyön Uraohjaamo-hankkeen mahdollistamana Iisalmen ja Lapinlahden monialaisten nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kanssa. Kehittämisprosessin tavoitteena on vahvistaa paikallisten verkostojen toimintaa sujuvan yhteistyön, yhteisen toimintakulttuurin ja johtamisen näkökulmasta. Valmennuksen lähtökohtana on olemassa olevat verkostot, strategiat ja toimintasuunnitelmat.
Jokaisessa verkostossa on valtavasti osaamista ja potentiaalia, mutta miten se hyödynnetään nuorisotakuun eteenpäin viemisessä? Kehittämistyön moottorina toimii halu tehdä yhteistyötä muiden kanssa ja tutustua eri alojen osaajien näkemyksiin, kokemuksiin ja tietämykseen. Verkostoyhteistyö on sitä, että verkoston eri toimijoilla on yhteinen tahto luoda jotain sellaista mihin yksikään taho ei yksin kykene. Tämä edellyttää vuorovaikutuksen, toimintatapojen ja yhteisen toimintakulttuurin kehittämistä. Jokainen verkostotoimija katselee kehittämistyötä omien silmälasien läpi, jolloin yhteisen kielen ja tavoitteiden löytäminen on erityisen tärkeää. Mitä olemme oikeastaan tekemässä ja miksi? On hahmotettava kokonaisuus, verkostotoimijoiden moninainen joukko ja oma tärkeä rooli yhteisen asian eteenpäin viemisessä. Yksikään verkosto ei toimi ilman innostavaa ja osallistavaa johtamista. Nuorisotakuun eteenpäin vieminen on johtamistekoja - tekoja verkostossa, omassa organisaatiossa ja jokaisen omassa arjen työssä.
Minulla on kolme toivetta alkavalle yhteistyölle. Haluan tavata eri alojen ammattilaisia, joilla on rohkeutta ja kykyä tuoda oman alan asiantuntemus esille nuorisotakuun kehittämisessä omassa kunnassa. Haluan olla mukana rakentamassa hyvin johdettua verkostoyhteistyötä, jossa yhteisiä asioita viedään innostuneesti askel kerrallaan eteenpäin. Kolmanneksi toivon, että tulevan vuoden aikana yhä useampi nuori löytää omannäköisen tien työelämään ja ettei kukaan jäisi vaikeiden tilanteiden keskelle yksin. Lisäksi lupaan tehdä parhaani, että toiveeni toteutuvat. Mitkä ovat sinun toiveesi alkavalle vuodelle?
Onnellista Uutta Vuotta!
Yhteistyöterveisin,
Marja Heinistö
Villinikkarit Oy
tiistai 17. joulukuuta 2013
Yhteenvetoa vuodesta 2013
”Sitten täällä on haluttu todeta, että mitäs tälle nuorisotakuulle käy. Minä kerron: 75 prosenttia on saanut joko työn, koulutuksen tai muun toimenpiteen kolmen kuukauden aikana, 94 prosentille nuorista on tehty työllistämissuunnitelma. 25 prosenttia vielä toki valuu sen kolmen kuukauden yli, mutta näitä lukemia me pystymme painamaan alas. Pohjois-Savo johtaa nuorisotakuun toteuttamista: (Seppo Kääriäinen: Se on selvä asia!) 100 prosentille on tehty työllistämissuunnitelma, 90 prosenttia on saanut koulutusta tai työtä tai muita toimenpiteitä, ja vain 10 prosenttia valuu enää yli kolmen kuukauden työttömyyden. Tällaista maakunnallista yhteistyötä tarvitaan (Puhemies koputtaa) muuallakin, ja siinä me tarvitsemme myös teitä eri puolilla maata viemään Pohjois-Savon mallia eteenpäin.”
Täysistunto ja suullinen kyselytunti (125/2013 vp)
5.12.2013/Työministeri Lauri Ihalainen
Nuorisotakuu astui voimaan 1.1.2013 ja nyt joulukuussa on hyvä kerrata mitä kuluneen vuoden aikana on tapahtunut asian tiimoilta ELYssä ja maakunnassamme. Nuorisotakuun toimeenpano ja toteuttaminen on yhteistyötä jos mikä. Vuoden aikana on tehty paljon töitä monella eri sektorilla nuorisotakuun toteuttamiseksi ja se näkyy Pohjois-Savon kerrassaan loistavissa tuloksissa. Joskus kuulee sanottavan, että savolaiset eivät osaa tehdä yhteistyötä. Nuorisotakuussa ainakin osaamme, koska Pohjois-Savosta löytyy aktiivisuutta, tahtoa ja positiivista asennetta. Eri hallinnonalojen ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä on kehitetty ja tehty.
Tässä muutamia poimintoja kuluneesta vuodesta:
• Pohjois-Savon ELY-keskuksessa otettiin heti alkuvuodesta vetovastuu maakunnan tason koordinaatiosta. Koordinaatiota varten on perustettu ryhmä, joka kokoontuu tasaisin väliajoin käymään läpi ajankohtaisia nuorisotakuuseen liittyviä asioita sekä suunnittelemaan ja toimeenpanemaan tarvittavia toimenpiteitä.
• Pohjois-Savon ELY-keskus osoitti alueen TE-toimiston käyttöön nuorten työllistämiseen ja muihin nuorten työvoima- ja yrityspalveluihin enemmän määrärahoja.
• TE-toimisto on suunnannut resursseja nuorten palveluun ja nuoria on aktiivisesti ohjattu työhön, koulutukseen ja muihin tukipalveluihin. Lisäksi TE-toimistoon palkattiin lisää nuorten asiantuntijoita. TE-toimistossa on tehty hienoa ja tuloksellista työtä nuorisotakuun toteuttamiseksi.
• Keväällä ELY-keskuksessa laadittiin ESR-projektina Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Toimeenpanosuunnitelma sisältää esimerkiksi suositukset kunnille paikallisten suunnitelmien tekemisestä ja paikallistason yhteyshenkilön nimeämisestä sekä nuorisolain mukaisten nuorten monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toiminnan kehittämisestä. Kunnat ovat osallistuneet aktiivisesti nuorisotakuun toteuttamiseen sekä yhteistyöhön nuorisotakuun edistämisessä. Kunnissa valmistellaan tällä hetkellä paikallisia nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelmia.
• Keväällä Pohjois-Savon ELY-keskuksessa laadittiin myös nuorten tilannetta kartoittava tilastoselvitys. Selvitys tarkastelee mm. nuorisotyöttömyyttä, nuorten TE-palveluihin osallistumista, etsivää nuorisotyötä ja nuorten työpajatoimintaa. Lähtökohtana oli koota eri tietolähteistä saatavaa nuoria ja nuorille suunnattuja palveluja koskevaa tietoa helposti käytettävään muotoon. Selvityksessä tarkastellaan koko Pohjois-Savon aluetta ja sitä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi paikallisten hankkeiden suunnittelussa.
• ESR-rahoitteinen Uraohjaamo- hanke on toiminut aktiivisesti asiakasrajapintatyössä nuorten opiskeluun ohjaamisessa sekä TE-toimisto-oppilaitosyhteistyön kehittämisessä. Uraohjaamon avulla nopeutetaan ammattikouluttamattomien ja ammattia vaihtavien 17–24 -vuotiaiden nuorten ammatilliseen koulutukseen ohjautumista. ELY-keskus on myös laajentanut Uraohjaamo-hanketta erillisellä Toimiva nuorisotakuu-hankekehittämisosiolla, jossa kuntatason nuorisotakuutyötä edistetään ohjaamalla ja tukemalla paikallisia nuorten ohjaus- ja palveluverkostoja nuorisotakuun edistämisessä ja koordinoinnissa.
• Nuorisotakuu-kokonaisuutta on viestitty laajasti ja monipuolisesti. Pohjois-Savon ELY-keskus on lähettänyt kaksi temaattista nuorisotakuun uutiskirjettä alueen keskeisille sidosryhmille. Lisäksi on laadittu tiedotteita ja mielipidekirjoituksia sekä ylläpidetty tätä blogia. Toimijoita on kontaktoitu ja tavattu nuorisotakuun edistämiseksi sekä toteutettu mm. ”ELY on wheels” – Nuorisotakuun aluekiertue.
• Nuorisotakuun tavoitteita tukee myös elinikäisen ohjauksen kehittäminen. Alueelle on vuoden aikana perustettu elinikäisen ohjauksen (ELO) johtoryhmä ja toimijatason ELOverkko sekä laadittu elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma. ELO-toiminnan on tarkoitus tukea muun muassa nuorten ohjauspalveluiden saatavuutta, joilla nuori voi tehdä koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä.
• Pohjois-Savon ELY-keskuksessa on suunniteltu tulevia koulutusseminaareja ja -tilaisuuksia nuorisotakuusta eri sidosryhmille.
• Pohjois-Savon alueella toimii myös monia hankkeita, jotka tekevät arvokasta ja hyvää työtä nuorisotakuun edistämisen parissa. Näistä mainiten mm. Lähde-hanke ja Nuoret Duuniin-kampanja sekä Tartu tutkintoon- hanke.
Kiitos kaikille menneestä vuodesta! Vuosi 2014 jatkuu aktiivisen ja monipuolisen nuorisotakuutyön ja yhteistyön merkeissä.
Rauhallista ja kaunista joulua,
Anne Heinonen
Uraohjaamo- hanke (ESR)
Täysistunto ja suullinen kyselytunti (125/2013 vp)
5.12.2013/Työministeri Lauri Ihalainen
Nuorisotakuu astui voimaan 1.1.2013 ja nyt joulukuussa on hyvä kerrata mitä kuluneen vuoden aikana on tapahtunut asian tiimoilta ELYssä ja maakunnassamme. Nuorisotakuun toimeenpano ja toteuttaminen on yhteistyötä jos mikä. Vuoden aikana on tehty paljon töitä monella eri sektorilla nuorisotakuun toteuttamiseksi ja se näkyy Pohjois-Savon kerrassaan loistavissa tuloksissa. Joskus kuulee sanottavan, että savolaiset eivät osaa tehdä yhteistyötä. Nuorisotakuussa ainakin osaamme, koska Pohjois-Savosta löytyy aktiivisuutta, tahtoa ja positiivista asennetta. Eri hallinnonalojen ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä on kehitetty ja tehty.
Tässä muutamia poimintoja kuluneesta vuodesta:
• Pohjois-Savon ELY-keskuksessa otettiin heti alkuvuodesta vetovastuu maakunnan tason koordinaatiosta. Koordinaatiota varten on perustettu ryhmä, joka kokoontuu tasaisin väliajoin käymään läpi ajankohtaisia nuorisotakuuseen liittyviä asioita sekä suunnittelemaan ja toimeenpanemaan tarvittavia toimenpiteitä.
• Pohjois-Savon ELY-keskus osoitti alueen TE-toimiston käyttöön nuorten työllistämiseen ja muihin nuorten työvoima- ja yrityspalveluihin enemmän määrärahoja.
• TE-toimisto on suunnannut resursseja nuorten palveluun ja nuoria on aktiivisesti ohjattu työhön, koulutukseen ja muihin tukipalveluihin. Lisäksi TE-toimistoon palkattiin lisää nuorten asiantuntijoita. TE-toimistossa on tehty hienoa ja tuloksellista työtä nuorisotakuun toteuttamiseksi.
• Keväällä ELY-keskuksessa laadittiin ESR-projektina Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Toimeenpanosuunnitelma sisältää esimerkiksi suositukset kunnille paikallisten suunnitelmien tekemisestä ja paikallistason yhteyshenkilön nimeämisestä sekä nuorisolain mukaisten nuorten monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toiminnan kehittämisestä. Kunnat ovat osallistuneet aktiivisesti nuorisotakuun toteuttamiseen sekä yhteistyöhön nuorisotakuun edistämisessä. Kunnissa valmistellaan tällä hetkellä paikallisia nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelmia.
• Keväällä Pohjois-Savon ELY-keskuksessa laadittiin myös nuorten tilannetta kartoittava tilastoselvitys. Selvitys tarkastelee mm. nuorisotyöttömyyttä, nuorten TE-palveluihin osallistumista, etsivää nuorisotyötä ja nuorten työpajatoimintaa. Lähtökohtana oli koota eri tietolähteistä saatavaa nuoria ja nuorille suunnattuja palveluja koskevaa tietoa helposti käytettävään muotoon. Selvityksessä tarkastellaan koko Pohjois-Savon aluetta ja sitä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi paikallisten hankkeiden suunnittelussa.
• ESR-rahoitteinen Uraohjaamo- hanke on toiminut aktiivisesti asiakasrajapintatyössä nuorten opiskeluun ohjaamisessa sekä TE-toimisto-oppilaitosyhteistyön kehittämisessä. Uraohjaamon avulla nopeutetaan ammattikouluttamattomien ja ammattia vaihtavien 17–24 -vuotiaiden nuorten ammatilliseen koulutukseen ohjautumista. ELY-keskus on myös laajentanut Uraohjaamo-hanketta erillisellä Toimiva nuorisotakuu-hankekehittämisosiolla, jossa kuntatason nuorisotakuutyötä edistetään ohjaamalla ja tukemalla paikallisia nuorten ohjaus- ja palveluverkostoja nuorisotakuun edistämisessä ja koordinoinnissa.
• Nuorisotakuu-kokonaisuutta on viestitty laajasti ja monipuolisesti. Pohjois-Savon ELY-keskus on lähettänyt kaksi temaattista nuorisotakuun uutiskirjettä alueen keskeisille sidosryhmille. Lisäksi on laadittu tiedotteita ja mielipidekirjoituksia sekä ylläpidetty tätä blogia. Toimijoita on kontaktoitu ja tavattu nuorisotakuun edistämiseksi sekä toteutettu mm. ”ELY on wheels” – Nuorisotakuun aluekiertue.
• Nuorisotakuun tavoitteita tukee myös elinikäisen ohjauksen kehittäminen. Alueelle on vuoden aikana perustettu elinikäisen ohjauksen (ELO) johtoryhmä ja toimijatason ELOverkko sekä laadittu elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma. ELO-toiminnan on tarkoitus tukea muun muassa nuorten ohjauspalveluiden saatavuutta, joilla nuori voi tehdä koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä.
• Pohjois-Savon ELY-keskuksessa on suunniteltu tulevia koulutusseminaareja ja -tilaisuuksia nuorisotakuusta eri sidosryhmille.
• Pohjois-Savon alueella toimii myös monia hankkeita, jotka tekevät arvokasta ja hyvää työtä nuorisotakuun edistämisen parissa. Näistä mainiten mm. Lähde-hanke ja Nuoret Duuniin-kampanja sekä Tartu tutkintoon- hanke.
Kiitos kaikille menneestä vuodesta! Vuosi 2014 jatkuu aktiivisen ja monipuolisen nuorisotakuutyön ja yhteistyön merkeissä.
Rauhallista ja kaunista joulua,
Anne Heinonen
Uraohjaamo- hanke (ESR)
perjantai 13. joulukuuta 2013
ETNO neuvottelukunnan teesit nuorista: Harrastaminen ehkäisee syrjäytymistä!
Etnisten suhteiden neuvottelukunta eli ETNO on laatinut teesit, joilla halutaan ottaa kantaa kaikille avoimen nuoriso- ja harrastustoiminnan puolesta. Etno haluaa kannustaa maahanmuuttaneita lapsia ja nuoria osallistumaan harrastus- ja nuorisotoimintaan. Teesit on luotu herättämään keskustelua ja niillä pyritään tavoittamaan erityisesti kuntien nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimen johtajia sekä nuorisopalveluiden suunnittelusta vastaavia tahoja. Myös järjestöillä ja uskonnollisilla yhdyskunnilla on tärkeä rooli harrastustoiminnan järjestämisessä.
Etnon teesien lähtökohtana on ajatus, että eri kieli-, kulttuuri- ja uskontotaustaiset suomalaiset nuoret on saatava mukaan nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden suunnitteluun. Ottamalla nuoret mukaan suunnitteluun, toiminnasta tehdään kiinnostavaa kaikille nuorille. Mahdollisuus osallistua lisää myös vähemmistöihin kuuluvien nuorten kokemusta siitä, että he ovat aidosti tervetulleita yhteisiin tiloihin ja toimintaan.
Etno toivoo, että kunnat huomioivat nykyistä paremmin maahanmuuttaja- ja monikulttuuriset järjestöt ja uskonnolliset yhdyskunnat nuorten liikunta- ja kulttuuritoiminnan järjestäjinä tiloja ja avustuksia jaettaessa. Harrastustoimintaan osallistuminen toimii hyvänä syrjäytymisen ehkäisemisen keinona.
Tutustu teeseihin: http://www.intermin.fi/etno
Hyvää joulua!
Lisbeth Mattsson
Maahanmuuttopäällikkö
Pohjois-Savon ELY-keskus
Lyhyesti Etnosta:
Etno on valtioneuvoston asettama laajapohjainen asiantuntijaelin. Etnon tarkoituksena on kehittää vuorovaikutusta sekä avustaa ministeriöitä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä. Etno koostuu valtakunnallisesta ja seitsemästä alueellisesta neuvottelukunnasta. Itä-Suomen alueellisessa etnisten suhteiden neuvottelukunnassa on edustajia kansalaisjärjestöistä, palkansaaja- ja työnantajajärjestöistä ja viranomaisista. Sen toimialue on Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.
Etnon teesien lähtökohtana on ajatus, että eri kieli-, kulttuuri- ja uskontotaustaiset suomalaiset nuoret on saatava mukaan nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden suunnitteluun. Ottamalla nuoret mukaan suunnitteluun, toiminnasta tehdään kiinnostavaa kaikille nuorille. Mahdollisuus osallistua lisää myös vähemmistöihin kuuluvien nuorten kokemusta siitä, että he ovat aidosti tervetulleita yhteisiin tiloihin ja toimintaan.
Etno toivoo, että kunnat huomioivat nykyistä paremmin maahanmuuttaja- ja monikulttuuriset järjestöt ja uskonnolliset yhdyskunnat nuorten liikunta- ja kulttuuritoiminnan järjestäjinä tiloja ja avustuksia jaettaessa. Harrastustoimintaan osallistuminen toimii hyvänä syrjäytymisen ehkäisemisen keinona.
Tutustu teeseihin: http://www.intermin.fi/etno
Hyvää joulua!
Lisbeth Mattsson
Maahanmuuttopäällikkö
Pohjois-Savon ELY-keskus
Lyhyesti Etnosta:
Etno on valtioneuvoston asettama laajapohjainen asiantuntijaelin. Etnon tarkoituksena on kehittää vuorovaikutusta sekä avustaa ministeriöitä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä. Etno koostuu valtakunnallisesta ja seitsemästä alueellisesta neuvottelukunnasta. Itä-Suomen alueellisessa etnisten suhteiden neuvottelukunnassa on edustajia kansalaisjärjestöistä, palkansaaja- ja työnantajajärjestöistä ja viranomaisista. Sen toimialue on Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)