Nuoret duuniin Pohjois-Savossa vuonna 2013

Lähde- hanke toteuttaa yhteistyössä Savon Sanomien, Savon Yrittäjien, Kuopion Kauppakamarin, Pohjois- Savon MTK:n, Pohjois- Savon TE- toimiston sekä lukuisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa vuoden 2013 kestävän Nuoret Duuniin -työllisyyskampanjan. Kampanja on haastanut pohjoissavolaisia yrityksiä työllistämään 17-29 -vuotiaita nuoria vähintään kahden kuukauden mittaisiin työehtosopimuksen mukaisiin palkkasuhteisiin koko maakunnan alueella ja tekemään siitä ilmoituksen kampanjasivustolle osoitteeseen www.nuoretduuniin.fi

Kampanjan määrällisenä tavoitteena on ollut 1000 nuoren työllistyminen kampanjayrityksiin kuluvan vuoden aikana ja se täyttyi etuajassa 4.9. Syyskuun 13. mennessä työllistymisilmoituksia on tullut 1038. Kampanjalla on lisäksi lukuisia laadullisia nuoriin, työnantajiin ja nuorten työllisyyttä koskeviin asenteisiin liittyviä tavoitteita.

Kampanjalla on edistetty maakunnan nuorisotyöllisyyttä ja nuorisotakuun toteutumista osana muuta palvelutuotantoa. Sen uutuusarvona voidaan nähdä maakuntalehden vahva sitoutuminen kampanjatiedottamiseen eri näkökulmista ja yrityksille sekä journalistisesti että maksetuin mainoksin tuleva myönteinen julkisuus. Myös keskeisten työnantajatahojen laaja sitoutuminen ja jäsenyrityksiin säännöllisesti kohdistunut tiedotus ovat olleet tähänastisen onnistumisen taustalla.

Kampanjalla on haluttu tuoda nuorisotyöllisyys esiin myönteisenä asiana ja kannustaa eri osapuolia toimimaan työllisyyttä edistävästi. Lisäksi sen avulla on rohkaistu yrityksiä tarjoamaan normaalipalkkaisia työsuhteita normaalissa työympäristössä, sillä liian moni alueen nuori on ajautumassa pysyväisluonteisesti välityömarkkinoille.

Kampanjalla toimii myös oma työpörssi, jossa alueen työnantajat ja työnhakijat ovat kohdanneet toisensa onnistuneesti noin 20 kertaa. Pääsääntöisesti yritykset ovat rekrytoineet työllistyneet nuoret käyttäen omia väyliään. Kampanjan yhtenä esikuvana on toiminut Oulun seudulla pyörivä Duunita Mut- työllisyyskampanja.


Panu Hiekkala
projektipäällikkö/Lähde-hanke
panu(dot)hiekkala(at)siilinjarvi(dot)fi
Lähde - Voimaa matkalle on yhdeksän pohjoissavolaisen kunnan yhteinen nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävä hanke. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä alueen 17- 29 -vuotiaiden nuorten työllisyyttä erityisesti avoimilla työmarkkinoilla. Hanketta hallinnoi Siilinjärven kunta ja sillä on Pohjois- Savon ELY- keskuksen myöntämä Euroopan sosiaalirahastopohjainen rahoitus.

Virtaa ja voimaa kansainvälisyydestä -koulutus

Aika: 13.11.2013 klo 9:30 - 15:30
Paikka: Hotel Atlas Kuopio Haapaniemenkatu 22 70110 Kuopio


CIMO järjestää koulutuksen nuorten kansainvälistymisen mahdollisuuksista yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatin kanssa.

Kenelle: Koulutus on tarkoitettu tieto-, neuvonta- ja ohjaustyössä toimiville, esim. oppilaitoksissa, TE-hallinnossa ja kuntien nuorisosektorilla. Koulutuksen tavoitteena on avata kansainvälistymisen mahdollisuuksia ja hyötyjä sekä tutustua ohjaajan työvälineisiin.

Päivän ohjelma:

9:30 Aamukahvit ja ilmoittautuminen

10:00–12:00 Virtaa kansainvälisyydestä: tilastoja ja tutkittua tietoa
Ohjaajan työkalut ohjauksessa kansainvälisyyteen

12:00–13:00 Lounas (omakustanteinen)

13:00–15:00 Voimaa kansainvälisyydestä: nuoren mahdollisuudet
Maailmalta uskoa itseen ja suuntaa elämään

(työskentelyn lomassa iltapäiväkahvit)

15:00–15:30 Päivän yhteenveto



Kouluttaja: Kati Virolainen (Euroguidance) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
Lisätietoja koulutuksesta: CIMO Kati Virolainen, kati.virolainen@cimo.fi, puh 0295 338 517

Koulutus on maksuton ja päivän aikana tarjotaan kahvit. Ilmoittautuminen 6.11.2013 mennessä:
http://www.webropolsurveys.com/S/79DC2132A8CE2B43.par

HUOM! Mukaan mahtuu vain ensimmäiset 80 ilmoittautunutta

____________________

Virtaa ja Voimaa -koulutus tukee osaltaan kansallisen elinikäisen ohjauksen strategista tavoitetta 3: ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen. Tämä sisältää ehdotuksen monialaisena ja -ammatillisena järjestettävistä koulutuksista ja yhdeksi aiheeksi nostetaan kansainvälistymisen vaikutukset ohjaukseen. Euroguidance-ja Eurodesk -verkostot tukevat osaltaan tämän tavoitteen saavuttamista järjestämällä alueellisia koulutuksia.

Eurodesk on eurooppalainen verkosto, joka tukee nuorten parissa toimivien ammattilaisten työtä kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Euroguidance tukee ohjauksen ammattilaisia tiedottaen ja kouluttaen kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuuksista sekä tuottamalla työkaluja ohjauksessa kansainvälisyyteen. Suomen Euroguidance-keskus ja Eurodesk-toiminto sijaitsevat Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOssa, joka hallinnoi myös Euroopan nuorisotoimintaohjelmaa Youth in Action.
____________________

Uraohjaamon kautta kiinni opintoihin

Uraohjaamo-hankkeen osana järjestettävä nuorten ohjauspalvelu käynnistyi syksyllä 2012 ja osallistujia on syyskuun alkuun mennessä kertynyt yli kolmesataa. Ohjauspalvelussa keskitytään löytämään ratkaisuja ammatinvalinnan kysymyksiin, selvitetään erikoulutusvaihtoehtoja sekä tutustutaan ammatteihin mm. työpaikkavierailujen kautta. Mukana palvelussa on nuoria vaihtelevalla taustalla. Ohjaukseen on osallistunut ylioppilaita, ammatinvaihtajia sekä ensimmäistä peruskoulun jälkeistä tutkintoa tavoittelevia nuoria.

Tulokset ohjauspalvelusta ovat hyviä ja merkittävä osa nuorista on löytänyt positiivisen jatkopolun kohti koulutusta ja työelämää. Ohjauspalvelun päättäneistä nuorista yli 70 % on opiskelemassa joko oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimuksen kautta. Työhön on siirtynyt noin 10% nuorista. Opiskelun aloittaneista enemmistö on suunnannut ammatillisiin opintoihin.

Ammatinvalintaan ei ole olemassa massaratkaisuja vaan jokainen urapolku on yksilöllinen ja siten reitit koulutukseen kiinni pääsemiseksi ovat vaihtelevia. Toki edelleenkin koulutukseen hakua rytmittävät kevään ja syksyn yhteishaut. Erilaisia tutkintoon johtavia opiskelumahdollisuuksia on kuitenkin tarjolla ympäri vuoden, ja olisikin tärkeää muistaa myös nämä vaihtoehdot yhteishaun rinnalla. Myös aikuisopintojen väylät ovat käytettävissä useille nuorille etenkin, jos heillä on jo alan työkokemusta.

Positiivisten siirtymien rakentamisessa on tärkeää yhteistyö eri toimijoiden välillä. Koulutusvaihtoehtoja on useita ja nuoren tilanteeseen sopivan vaihtoehdon löytäminen voi vaatia yhteistyötä esimerkiksi oppilaitoksen kanssa. Yhteistyö onkin kantanut mukavasti hedelmää Uraohjaamon tulosten myötä!

Uraohjaamon uusimman tiedotteen pääset lukemaan tästä.

Tiina Pursiainen

Pohjois-Savon ELY-keskus

Uraohjaamo-hanke (ESR)

Kiinnostus ja into vievät pitkälle! Lyhytelokuvakilpailu nuorille!

Hei sinä, nuori.

Miltä Pohjois-Savo näyttää, tuntuu ja kuulostaa?

Millainen on 24 tuntia Pohjois-Savossa tiivistettynä viiteen minuuttiin?

Pohjois-Savon maakunnallinen markkinointiohjelma järjestää valtakunnallisen lyhytelokuva- ja käsikirjoituskilpailun ”24 tuntia Pohjois-Savossa”. Valtakunnallinen lyhytelokuva- ja käsikirjoituskilpailu on avoinna alle 30-vuotiaille nuorille.

Lähetä videosi 15.9.2013 mennessä osoitteeseen osallistu@kuopio.fi ja olet mukana kisassa, jossa luovimmat palkitaan stipendeillä.

Opiskelijat ja nuoret -ryhmän edustajat, elokuva-alan ammattilaiset sekä yleisö valitsevat voittajat neljässä kilpailusarjassa.

A. Alle 16 v. 1000 € / 700 € / 300 €
B. 16-30 v. 1000 € / 700 € / 300 €
C. Paras käsikirjoitus 1000 €
D. Yleisön suosikki 1000 €

Tutustu sääntöihin: www.24tuntiapohjoissavossa.fi

Sanssi tuo mahdollisuuden saada työtä omalta alalta

Työ- ja elinkeinoministeriö toteutti ensimmäisen Sanssi-kampanjansa vuonna 2010 ja siitä lähtien Sanssi-kortteja on jaettu nuorille TE-toimistoista. Nuorten työllistymistä pidetään erityisen tärkeänä asiana ja Sanssi-korttia pidetään hyvänä välineenä työllistymisen edistämisessä. Sanssi-kortti on sekä nuorelle että työnantajalle lupaus, että nuoren palkkaamiseen voidaan käyttää TE-toimiston myöntämää palkkatukea.

TEM teetti Sanssi-kortin ensimmäisistä vuosista tutkimuksen, joka julkaistiin viime vuonna. Tutkimuksella haluttiin selvittää mm. kortin vaikutusta nuorten työllistymiseen, sen käyttöä, kokemuksia ja mitä mieltä kortista ollaan. Tutkimuksessa selvisi, että Sanssi-kortin ansiosta työnantajien kiinnostus nuorten palkkaamiseen on lisääntynyt. Sanssi-kortti on edesauttanut erityisesti vähän työkokemusta omaavien nuorten palkkaamista, koska työnantaja saa palkkatuesta kompensaatiota menetettyyn työaikaan, jonka hän käyttää nuoren perehdyttämiseen.

Nuorten kannalta huomioitavaa tuloksissa on se, että Sanssin avulla kaksi kolmasosaa on saanut työpaikan koulutustaan vastaavalta alalta, joten Sanssi on hyvä väline vastavalmistuneille ja ammatillisen koulutuksen omaaville nuorille oman alan työpaikan saamisessa. Lisäksi nuorten on hyvä kohdistaa työnhakuaan myös pieniin yrityksiin, koska juuri pienet ja vastikään toimintansa aloittaneet yritykset pitävät palkkatukea merkittävänä asiana nuoren palkkaamisessa. Palkkatukea halutaan kohdistaa aiempaa enemmän yrityksiin, koska yrityksillä on julkista ja kolmatta sektoria paremmat mahdollisuudet tarjota nuorille vakituisia työsuhteita.

Vuonna 2010 Pohjois-Savossa jaettiin nuorille 999 Sanssi-korttia, joista 20 % johti työllistymiseen, vuonna 2011 kortteja jaettiin huomattavasti vähemmän 187 korttia, joista 50 % johti työllistymiseen. Tänä vuonna Pohjois-Savossa kortteja on jaettu 1 412 kappaletta, joista heinäkuun loppuun mennessä noin 20 % on johtanut työllistymiseen. Se syntyykö työsuhde Sanssi-kortin avulla näyttää vaihtelevan kuukausittain, eniten työsuhteita on tänä vuonna syntynyt kesäkuussa, 102 kappaletta.

TEM:n teettämässä tutkimuksessa työnantajien vastauksissa korostui myös nuorten oma aktiivisuus työpaikan etsimisessä, joten on tärkeää olla liikkeellä, käyttää tarjottuja palveluja hyväksi ja tarttua mahdollisuuteen kun sellainen omalle kohdalle osuu.

Minna Koljonen,
Pohjois-Savon ELY-keskus

Syksy on saapunut - Uraohjaamoon uusi osakokonaisuus

Syksy on saapunut, samoin Uraohjaamo – hankkeen uusi osakokonaisuus, jossa keskitytään nuorisotakuun edistämisen kannalta kolmeen osa-alueeseen ja etenkin 1. nivelvaihetta koskevaan tarkasteluun. Ensimmäisenä osa-alueena on maakunnallisten linjojen ja käytäntöjen sopiminen ja hyvien käytäntöjen kokoaminen nuorisotakuun paikallisessa koordinoinnissa yhteistyössä toimialajohtajien ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kanssa. Toisena osa-alueena on tukea nuorten monialaisia ohjaus- ja palveluverkostoja nuorisotakuun paikallisessa edistämisessä, koordinoinnissa ja seurannassa. Kolmas potti on koota mallinnus 1. nivelvaiheen ohjausvastuista ja palveluprosesseista. Lisäksi tässä osakokonaisuudessa halutaan kannustaa nuorten kuulemista niin paikallis- kuin maakuntatasolla.

Työ uuden osakokonaisuuden parissa alkoi viimeviikolla, joten käynnistys ja lämmittelyvaihe alkaa olla päättymässä ja suunnitelmat polkaistaan raviin pikapuoliin. Tällä hetkellä odotan kuntakohtaisia nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelmia luettavaksi, jotta saan kuvan siitä miten nuorisotakuuasioita on lähdetty ja lähdetään viemään eteenpäin kunnissa. Seuraavan puolen vuoden aikana on tarkoitus keskustella yhteisen maakunnallisen toimintamallin eli linjausten ja käytäntöjen sopimisesta ja kehittämisestä yhdessä maakunnan toimialajohtajien kanssa. Sen lisäksi starttaa monialaisille ohjaus- ja palveluverkostoille suunnattua valmennusta. Kalenteri täyttyy myös yhteistyöstä oppilaitosten ja hanketoimijoiden kanssa.

Kaunista ja kuulasta syksyä,
Anne Heinonen
Suunnittelija, Uraohjaamo- hanke (ESR)

”Tärkeäähän se olisi, mutta…”

Näin on otsikoitu nuorisotutkimusverkoston raportti, jossa esitellään valtakunnallisen kuntakyselyn tuloksia monikulttuurisuuden huomioimiseksi kunnan nuorisotyössä. Muutama vuosi sitten tehtyyn kyselyyn osallistui yli puolet Suomen kunnista, Pohjois-Savostakin 17 kuntaa. Suurin osa kaikista vastauksista saatiin alle 10 000 asukkaan kunnista ja tulokset ovat karua luettavaa. Yli puolet vastaajista kertoi, ettei heidän edustamissaan kunnissa tehdä monikulttuurista nuorisotyötä, eikä sitä juurikaan huomioida ennen kuin tällainen tarve syntyy esimerkiksi maahanmuuttajan ilmaantuessa nuorisotalolle. Syiksi mainitaan muun muassa maahanmuuttajanuorten vähäisyys ja kunnan resurssipula. Eli tämän voisi ymmärtää, että kunnassa ei varsinaisesti ole mitään monikulttuurisuutta vastaan, mikäli sille olisi todellista tarvetta ja varaa palkata lisää henkilökuntaa.

Mutta todellista tarvetta on. Yksikin nuori on tärkeä! Ja maahanmuuttajanuorella on moninkertainen vaara syrjäytyä. Kaikissa kunnissa asuu maahanmuuttajia, jotka ovat muuttaneet perheineen maahan eri perustein, puolisoina, paluumuuttajina, työn perässä, opiskelemaan tai pakolaisina. Suurin osa muuttajista on muuta väestöä nuorempaa. Myös maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä osuus suomalaisista lapsista ja nuorista kasvaa. Monikulttuurisuus näkyykin erityisesti lasten ja nuorten arjessa.

Arvioiden mukaan ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvaa puoleen miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Tällainen kasvu luo tarpeita huomioida monikulttuurisuus entistä vahvemmin myös nuorisotyössä. Yksin erilaisena uudessa kulttuurissa oleminen on nuorelle pelottava kokemus, jota tulee voida lievittää. Lisäpainetta tähän tuovat ennakkoluulot ja rasisminuhka, jotka voivat estää maahanmuuttajanuorta osallistumasta yhteiseen nuorisotoimintaan.

Vaikka monikulttuurisuuden ei tarvitse olla erillinen osa-alue, tulisi toiminnassa pystyä takaamaan kaikkien nuorten yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet. Vaikeasti tavoitettavissa olevien nuorten kohdalla se voi tarkoittaa positiivisen erityiskohtelun käyttöä. Nuorisotalon ovien avoimuus ei yksin välttämättä riitä. Usein vasta maahanmuuttajanuorille erikseen tarjottu toiminta rohkaisee jatkossa osallistumaan kaikille yhteiseen toimintaan.

Ei ole yhtä toimivaa mallia siihen, mitä toimintamuotoja kunnan monikulttuurisessa nuorisotyössä tulisi käyttää, avointa vai eriytettyä toimintaa tai kuinka sulautunutta monikulttuurisuuden tulisi olla osana nuorisotyön rakenteita. Kunnan pienestä koosta tässä työssä voi olla vain hyötyä, sillä pienellä paikkakunnalla nuoret tuntevat toisensa. Selvää kuitenkin on, että pelkkä kunnan hyvä tahto ei riitä, vaan tarvitaan myös toimintaa. Ja nuoriinhan kannattaa panostaa, kaikkiin nuoriin. Otsikon kuuluisikin olla: ”Se on tärkeää ja siksi…”

Aurinkoisia ruskapäiviä odotellessa,

Lisbeth Mattsson
Pohjois-Savon ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö