Tapahtumien syksy

Syksyn mittaan on tulossa monia tapahtumia, jotka on joko kohdistettu suoraan nuorille tai sopivat myös nuorille. Seuraavaksi onkin luvassa kooste näistä tapahtumista. Eikun valitsemaan itselle sopivinta tai käy vaikka kaikissa!  

Ensi viikolla kauppakeskus Apajassa sijaitsevan Messin valtaavat TE-palveluiden ja ELY-keskuksen järjestämät nuorten teemapäivät nimellä Navigoi tulevaisuuteen. Ajatuksena on, että kolmena päivänä Messissä on eri teemoittain tarjolla vaihtoehtoja koulutus- ja urasuunnitteluun.

Maanantaina 22.8. klo 12-15 aloitetaan työnhaulla ja yrittäjyydellä. Nuoret saavat vinkkejä työnhakuun, asiantuntijoiden neuvoja CV:n parantamiseksi sekä mahdollisuuden harjoitella työhaastattelua. Paikalliset rekrytoivat yritykset ovat myös paikan päällä etsimällä uusia kykyjä. Nuoret yrittäjät kertovat omaa tarinaansa ja tapahtumassa saa infoa myös kevytyrittäjyydestä.

Tiistaina 23.8. klo 12-15 vuoron saavat alueen oppilaitokset, jotka kertovat vielä jäljellä olevista opiskelupaikoista. Tarjolla on monenlaisia mahdollisuuksia kartuttaa omaa osaamistaan joko käymällä koko koulutuksen tai erilaisia kursseja. Avointen korkeakouluopintojen kautta nuori voi opiskella tutkinnon perusopintoja ja samalla miettiä haluaisiko hakeutua tutkinto-opiskelijaksi.

Keskiviikkona 24.8. klo 12-15 kansainvälistytään. Messissä kerrotaan, miten ulkomaille voi lähteä töihin esimerkiksi EURES-työnvälitysverkoston kautta. Tapahtumassa esitellään vapaaehtoistyön tai ulkomailla opiskelun mahdollisuuksia.

Syystärskyt on Nuoret Duuniin 2017 ja TE-toimiston kanssa yhteistyössä järjestetty koko Pohjois-Savon maakunnan kokoinen rekrykokonaisuus jokaiselle pohjoissavolaiselle työnantajalle ja -hakijalle. Ne järjestetään 11.–13.10. Syystärskyt on paitsi työnhakijalle helppo tapa saada kerralla tietoa useasta yrityksestä, myös työnantajapuolelle hyvä väylä laittaa rekrytointiasiat kerralla kuntoon. Tapahtuma järjestetään Iisalmessa tiistaina 11.10., Varkaudessa keskiviikkona 12.10. ja Kuopiossa torstaina 13.10.

Syystärskyviikolla (vko 41) työnhakija voi tavata kiinnostavia työnantajia myös rekrytapahtuman ulkopuolella, työnantajavierailuilla yritysten omissa tiloissa. Lista mukana olevista työnantajista ilmestyy syyskuun puolivälissä.

Messi@Business on myynnin ja asiakaspalvelun rekrytointitapahtuma, joka järjestetään 14.9. klo 13-15 samaan aikaan sekä Kuopiossa, Iisalmessa että Varkaudessa. Mukana tapahtumassa on useita yrityksiä ja avoimia työpaikkoja on kymmeniä! Nimensä mukaisesti tapahtuma järjestetään Messissä.

Yrittäjäinfoja on tarjolla peräti seitsemän syksyn aikana: ke 7.9., ke 5.10., ke 2.11., sekä ke 7.12. TE-palveluiden Messissä Kuopiossa sekä pe 2.9., pe 23.9. ja ti 11.10. Iisalmessa. Niissä käsitellään yrittäjyyttä monelta kantilta aina liikeideasta yrittäjän omiin voimavaroihin saakka. Käytännön puolelta opitaan taloudenhoidon perusteita sekä erilaisia lupa- ja ilmoituskäytäntöjä. Kyseessä on kattava paketti kaikesta yrittäjyyteen liittyvästä. Tule ihmeessä kuuntelemaan!

Yrittäjyyteen liittyvä tapahtuma on myös 10.11. järjestettävä Kasvustartti. Se on tarkoitettu yritystoimintaa aloittaville ja jo toimiville yrityksille. Kasvustartissa nuori yrittäjä voi kohta muita yrittäjiä ja saada tärkeitä kontakteja. Tapahtuma tarjoaa tietoa ja työkaluja aloittamisesta, rahoittamisesta, kasvattamisesta, kansainvälistymisestä, verotuksesta, työllistämisestä ja työttömyysturvasta. Myös omistajanvaihdosasiat sekä uudet tavat toimia yrittäjänä sisältyvät ohjelmaan. Hyvä verkostoitumistapahtuma uusille yrittäjille!

Uskalla lähteä

”Mä en koskaan lähtis noin kauaksi kesätöihin”. Yllättävän moni kaverini hämmästeli päätöstäni lähteä kesäksi Kuopioon, kun soitto saadusta työpaikasta tuli. Hämmennystä lisäsi se, etten ole edes täältä kotoisin ja täällä asuvia tuttavia on vain kourallinen. Itse en epäröinyt sekuntiakaan, vaan aloitin saman tien asunnon metsästämisen. Tarjolla oli kuitenkin mielenkiintoinen kesä oman alan töissä, eikä matkaa opiskelupaikkakunnalleni tule kuin noin 300 km.

Kaikki eivät halua syystä tai toisesta lähteä kotipaikkakunnaltaan kovin kauas. Työtä on nykyään vastaanotettava, jos työmatka yhteen suuntaan kestää enintään 90 minuuttia. Ymmärrän, että tämä on monelle perheelliselle vaikea asia, sillä muuttaminen työskentelypaikkakunnalle ei aina onnistu ja pitkä päivittäinen matkustusaika on pois ajasta perheen kanssa. 90 minuutissa pääsee kuitenkin lähes Jyväskylän laitamilta Kuopioon tai junalla Tampereelta Seinäjoelle. Nuorena harkitsisin kuitenkin vakavasti, olisiko muuttaminen uudelle paikkakunnalle työ- tai opiskelupaikan perässä hyvä vaihtoehto jokapäiväisen reissaamisen sijaan.

Pienemmiltä paikkakunnilta on pakko lähteä muualle viimeistään korkeakouluopintoja varten, mahdollisesti jo toisen asteen koulutuksen saadakseen. Itse olen kotoisin suuresta kaupungista, josta ei tarvitse muuttaa pois opintojen perässä kuin yksittäisten alojen (kuten lääketiede ja oikeustiede) takia. Moni ystäväni onkin kasvanut, käynyt kaikki koulunsa ja tekee nyt töitä tällä yhdellä samalla paikkakunnalla. Vaikka kaupungissa on kaikki tarvittavat palvelut, minä ainakin kaipaisin välillä vaihtelua. Hain tietoisesti opiskelemaan muualle kuin kotikaupunkiini, koska pelkäsin jämähtämistä. Jos en olisi muuttanut silloin pois, asuisin siellä varmasti vielä pitkään. Vaikka ensimmäisen pidemmän muuton jälkeen muutama kyynel vierähtikin vanhempien kaasutettua pois vuokra-asunnon pihasta, on muutto silti ollut yksi parhaita päätöksiäni. Asuminen kaukana tukiverkoista pakotti itsenäistymään, tutustumaan uusiin ihmisiin ja selvittämään asioita itse.

Uskon, että omassa ansioluettelossani näyttää hyvältä se, että olen lähtenyt rohkeasti pois omista tavallisista ympyröistäni jo toisena kesänä peräkkäin. Tässä elämänvaiheessa se on vielä mahdollista, kun puoliso ja perhe eivät rajoita liikkumista. Koen myös saaneeni mielenkiintoisempia työpaikkoja lähtemällä kauas, kuin jos olisin jäänyt opiskelupaikkakunnalleni. Pitäisi oikeastaan kiittää sitä opiskelupaikkakuntani työnantajaa, joka jätti minut keväällä työhaastattelun jälkeen valitsematta ja sain kipinän lähteä taas muualle töihin.

Kotikaupunkiin voi aina palata, eikä maitojunalla palaaminen ole mitenkään noloa. Sen sijaan on rohkeaa myöntää, ettei tuo sittenkään ollut minun paikkani. Ehkä huomaat siinä samalla jotain uusia puolia vanhasta kotikaupungistasi. Kannustankin kaikkia lähtemään muualle, edes hetkeksi. Itse aion lähteä seuraavaksi valloittamaan Lappia, kunhan opinnot antavat myöten. Uskon, että palaan vielä joskus Keski-Suomeen, mutta vielä ei ole sen aika.

Sonja Julkunen

Keski-Suomen ja Pirkanmaan kautta Pohjois-Savoon päätynyt
Korkeakouluharjoittelija
Pohjois-Savon ELY-keskus

Ps. Ammattibarometrin karttakuvia hetken tutkailtuani voin sanoa, että esimerkiksi lähihoitajista on Pohjois-Savossa ylitarjontaa, mutta Uudellamaalla pulaa. Pohjois-Savo taas kaipaa kipeästi kampaajia ja partureita sekä sanomalehtien jakajia. Ammattibarometristä voit tarkastella, missä päin Suomea juuri sinun alasi osaajille olisi tarjolla töitä ja minne ehkä kannattaisi lähteä.  

Joko verkostoiduit?

Aina sanotaan, ettei kukaan tule hakemaan kotoa töihin. Minulle lähes kävi niin, sillä vastasin eräänä helmikuisena tiistai-iltana puhelimeen ja soittaja kysyi tulenko töihin. Kyseessä oli projektityö, jossa tarvittiin sellaista osaamista, jota soittaja tiesi minulle olevan. Rekrytoinnilla oli kiire, joten sanottuani ”kyllä” sain ryhtyä heti töihin.

Miten sitten päädyin tilanteeseen, jossa minulle soitetaan ja kysytään töihin? Palataan ajassa taaksepäin, aina tuonne yläkouluikään, jolloin päätin lähteä kotikaupunkini nuorisovaltuustoon. Sain monta uutta ystävää eri puolilta kaupunkia. Vuosi vuodelta etenin ystävieni innoittamana ensin paikallisesti ja lopulta valtakunnallisesti nuorisovaltuustojen parissa. Sieltä oli luonnollista ponnistaa mukaan opiskelijatoimintaan, kun ovet yliopistoon aukesivat. Sielläkin hakeuduin vuosi vuodelta isompiin saappaisiin. Moni nuorisovaltuustoaikainen kontakti oli auttamassa minua eteenpäin. Tutustuin ihmisiin eri aloilta, eri korkeakouluista. Ennen tätä vuotta toimin ylioppilaskuntamme hallituksessa. Samoissa tiloissa toimiva yhdistys tarvitsi nopeasti tekijää projektille. Ylioppilaskuntakuvioissa tapaamani ystävä suositteli minua yhdistyksen toiminnanjohtajalle ja hän päätti ottaa minuun yhteyttä.

Se mitä yritän tällä esimerkillä kertoa, on verkostojen merkitys. Verkostoista on ollut apua esimerkiksi työnhaussa tai osaajien löytämisessä järjestämiini tapahtumiin. Sosiaalisen median kautta keräsin myös vinkkejä kesänviettoon täällä Kuopiossa, joka on itselleni uusi kaupunki. Olen kerännyt ympärilleni ihmisiä pikkuhiljaa vuosien varrella. Sanana verkostoituminen voi kuulostaa melko viralliselta. Verkostoituminen ei kuitenkaan ole vain jatkuvaa kättelyä, kuivista asioista keskustelua ja kahvittelua. Se on myös hyviin tyyppeihin tutustumista, mielenkiintoisissa tapahtumissa käymistä ja uusi ihmisiä koulussa sekä työpaikalla. Samalla olen hankkinut parhaita ystäviä, hyviä muistoja ja mieleenpainuvia kokemuksia. Verkostot ovat auttaneet minua eteenpäin ja vastavuoroisesti olen auttanut muita eteenpäin.   

Nuorisotakuuta ajatellen verkostoista voi olla hyötyä esimerkiksi työkokeilupaikan löytämisessä. Ota rohkeasti yhteyttä verkostosi jäseneen, joka työskentelee mielenkiintoisessa työpaikassa. Kysele kokemuksia, jos joku tapaamasi ihminen työskentelee alalla, jonne olet ajatellut hakeutua. Ole yhteydessä vanhoista työpaikoista saamiisi kontakteihin, kun valmistuminen lähenee.

Myöhemmin on hyvä mennä juttelemaan ihmiselle, vaikket olisi aivan varma muistaako hän sinua. Samalla voit muistuttaa, missä tapasitte viimeksi. Muutaman kerran jälkeen varmasti muistaa. Jos tunnet, että jostain kontaktista on sinulle hyötyä tulevaisuudessa, lisää hänet sosiaalisessa mediassa seurantalistalle tai pyydä käyntikorttia.

Nykyään en enää poistele ketään Facebook-kavereista tai jätä hyväksymättä kenenkään kaveripyyntöä. Älä koskaan väheksy pienintäkään kontaktia jonka saat, sillä se voi auttaa sinut eteenpäin yllättävissäkin tilanteissa. Kun tapahtuman ensiapu perui kaksi päivää ennen tapahtumaa, sosiaalisessa mediassa jaettu avunhuuto pelasti minut ongelmilta. Sainpahan samalla muutaman uuden kontaktinkin.

Verkostoituminen kannattaa aina. Uusia kontakteja voi hankkia lähes mistä vain. Mene siis ennakkoluulottomasti tutustumaan uusiin ihmisiin ja muista hyvä ensivaikutelma – kuka tahansa voi myöhemmin olla palkkaamassa sinua.

 

Sonja Julkunen
Ahkera verkostoituja ja korkeakouluharjoittelija
Pohjois-Savon ELY-keskus, Kuopio

Nuoristotakuu – NYT

”Eihän nuorisotakuusta puhuta enää missään”, totesi eräs yhteistyökumppanimme alkuvuodesta. Totta, media-näkyvyys on ollut hillitympää kuin edellisellä hallituskaudella. Korvamerkittyä määrärahaa on ministeriöillä vähemmän ja TEM-hallinnolla ei ollenkaan. Tästä huolimatta nuorisotakuun linjaukset ovat edelleen voimassa ja niitä toteutetaan arkityössä. Nykyhallitus on ilmaissut asian niin, että nuorisotakuuta viedään yhteisötakuun suuntaan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tehdään yhä enemmän poikkihallinnollista työtä ja syvennetään yhteistyötä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä. Kuinka onnistumme nivomaan palvelut yhteen, jotta nuori kokee saamansa palvelut johdonmukaisena kokonaisuutena?

Vaikka lisäresursseja ei ole, niin mielestäni on mielekästä pohtia yhdessä, kuinka olemassa olevilla resursseilla kehitämme nuorten ohjausta Pohjois-Savossa. Helmikuussa Pohjois-Savon ELY-keskus järjesti yhdessä Vamos –hankkeen ja SUUNTA-palvelujen kanssa tilaisuuden nuorten ohjauspalvelujen kehittämiseksi. Aamupäivän aikana tuotettiin paljon toteuttamiskelpoisia kehittämisideoita. Ajatuksena oli, että osallistujat käynnistävät tämän jälkeen kehittämisprosessin omassa työyhteisössään, jokainen tekee jonkun lisäpanostuksen nuorten ohjaustyöhön. Helmikuun tilaisuus saa jatkoa toukokuun 18. päivä, jolloin kokoonnumme vaihtamaan ajatuksia, sparraamaan toisiamme ja viemään ideoita käytännöiksi. Ilahduttavasti tilaisuuteen on ilmoittautunut nelisenkymmentä ohjauksen ammattilaista.

Pohjois-Savon TE-palvelut panostaa tänä vuonna nuorten palveluihin mm. seuraavalla tavalla. TE-toimisto toteuttaa nuorten palvelujen tehoviikot toukokuussa viikoilla 19 – 20. Tällöin nuoret nostetaan asiakaspalvelun keskiöön ja palveluja tarjotaan tehostetusti. Samalla tarkastellaan myös eri toimintatapojen vaikuttavuutta. Uskomme, että joskus myös lyhyellä ohjauksella voidaan saada merkityksellisiä asioita aikaan. Elo-syyskuun vaihteeseen järjestämme TE-palvelut Messiin nuorten palvelun teemapäiviä. Asiakkaina huomioidaan erityisesti ilman opiskelu- tai työpaikkaa vaille jääneet nuoret. Toteutukseen pyydämme mukaan yhteistyökumppaneita. Lokakuusta lähtien TE-toimiston psykologit keskittävät työnsä tulevana keväänä koulutukseen hakeviin nuoriin.

Ajatuksena on, että kehittämisideat voivat olla suuria tai pieniä. Tärkeää on saada niitä käytännön teoiksi. Pienetkin muutokset voivat johtaa suuriin lopputuloksiin ja ovat merkityksellisiä nuorten oman polun löytymisessä.

Pohjois-Savossa valmistuu kevään päätteeksi tuhansia nuoria aikuisia ammatti- ja aikuisopistoista, ammattikorkeakouluista ja yliopistosta. Valmistujaislahjaksi Nuoret Duuniin -hanke järjestää Työtä-kampanjan, joka haastaa kaikki maakunnan yritykset avaamaan mielensä ja ovensa nuorille osaajille, jotta heillä olisi mahdollisuus tarjota tuoretta osaamista ja ammattitaitoa yrityksiin


Jos sinusta tuntuu, että yrityksessäsi on tekemätöntä työtä tai että uutta osaamista hyödyntäen toimintaa voisi laajentaa, lue lisää  haastekampanjasta osoitteesta: http://www.nuoretduuniin.fi/fi/tapahtumakalenteri/valmistujaislahjaksi-tyota--kampanja/


Minna Koljonen
ylitarkastaja
Pohjois-Savon ELY-keskus

Ohjauksessa tärkeintä on nuoren oman potentiaalin maksimoiminen

Täällä kirjoittelee opinto-ohjaajaksi opiskeleva Annika. Suoritan tällä hetkellä ensimmäistä harjoitteluani SUUNTA-palveluissa Leena Ståhlbergin ohjauksessa. Osana harjoittelua pääsin osallistumaan Nuoria ohjaamassa -tilaisuuden suunnittelupalaveriin sekä itse tapahtumaan.

Suunnittelupalaverissa keskustelimme Leena Ståhlbergin, Minna Koljosen (Pohjois-Savon ELY-keskus) ja Minna Rytkösen (VAMOS Kuopio) kanssa ohjauksesta ja mieleeni muistui omat kokemukseni ohjauksesta ja erityisesti sen olemattomuudesta. 

 

Kokemukseni ohjauksesta ovat valitettavasti kovin vähäiset. Muistan keskustelleeni yläasteella yhden kerran opinto-ohjaajani kanssa, kyseisellä käynnillä totesin hakevani lukioon ja näin peruskoulun ainoa ohjauskeskustelu olikin jo käyty.

Lukioaikanani koulussani vaihtui opinto-ohjaaja neljä kertaa, kuten olettaa saattaa ei heillä ollut mahdollista tavata opiskelijoita niin lyhyessä ajassa, saati kartoittaa kaikkien jatkosuunnitelmia. Oli hetkiä, jolloin en edes tiennyt kuka opinto-ohjaajamme oli. Nämä kokemukset loivat usealle lukiokaverilleni, itseni mukaan lukien sellaisen mielikuvan, että opinto-ohjaaja olisi tarpeeton ja kuka tahansa voisi tehdä ohjaustyötä tarvittaessa.

Näin jälkikäteen on helppo todeta, että koulumme ohjaustilanne oli retuperällä. Kyllä minäkin olisin kaivannut ohjausta tai ainakin keskustelua sellaisen aikuisen kanssa, joka olisi ollut kiinnostunut koulutusvalinnoistani. Omien valintojeni vahvistaminen ja tukeminen olisivat olleet asioita, joita olisin kaivannut ohjausalan ammattilaiselta.

Valmistuttuani lukiosta minulla oli melko selvät sävelet ja osasin itse etsiä tietoa eri koulutusaloista ja niiden pääsykokeista, mutta mikäli tilanne olisi ollut toinen, olisin ollut aivan tietämätön. Mistä ihmeestä ohjausta saa välivuonna? Olen auttanut useampaa ystävääni etsimään yhteishaun aikaan nettisivuviidakosta sopivia koulutuksia ja pääsykoetietoja. Osa näistä ystävistä työskentelee, osa opiskelee ja osa on työttöminä, heitä yhdistää kuitenkin halu keskustella jonkun kanssa mahdollisista koulutusvalinnoista tai ammatinvaihdosta. En itsekään, alaa opiskelevana osaisi neuvoa kenen puoleen heidän kannattaisi kääntyä. 

Millaista ohjauksen sitten tulisi olla ja kenelle sitä tulisi tarjota? Ehdottomasti parhaan vastauksen tähän kysymykseen tarjosi Nuoria ohjaamassa -aamupäivässä eräs nuori Vamokselta. Hän kertoi, että ohjauksessa tärkeintä olisi nuoren oman potentiaalin maksimoiminen. Kuinka tämä on mahdollista, mikäli nuorella ei ole rinnalla henkilöä, joka tukisi, kannustaisi ja auttaisi tunnistamaan omia vahvuuksia, saati tietoa mistä tällaisen henkilön voisi tavoittaa. Samaan aikaan kun ohjauksen puutteesta keskustellaan, yhä useampi opinto-ohjaaja valmistuu työttömäksi. Ohjauksen tarve ei ole poistunut minnekään, päinvastoin ohjausta tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan, mutta missä nämä valmistuvat ammattilaiset saisivat tarjota apuaan ja tietämystään? Tässäpä paljon pohdittavaa.

Annika Auronen

Harjoittelija SUUNTA-palvelut

Opinto-ohjaaja opiskelija

Kevättä rinnassa kohti Megatärskyjä

Mitä tapahtuu, kun keskellä kaamosta laitetaan viiden suunnittelijan ja yhden projektipäällikön päät yhteen… ja laitetaan heidät suunnittelemaan kevättä? No tärskythän siitä syntyy!

Päätimme Nuoret Duuniin -tiimissä, että nyt on aika tehdä tiiviissä yhteistyössä laaja, maakunnallinen rekrytapahtuma, joka tuo yhteen alueemme osaajat ja työnantajat.  Hyödynnetään jo tapahtumasuunnittelun alkuvaiheessa tätä positiivista yhdessä tekemisen henkeä, joka on edesauttanut nuorisotakuun toteutumista maakunnassamme.

Onko nimi enne? Näin me uskomme! Liikkeellä ollaan levein hartein, joten tavoitteetkin ovat sen mukaiset. MEGAtärskyille tavoitellaan jopa 6000 työnhakijaa ja yli 150 rekrytoivaa työnantajaa eri toimialoilta.

Kiertueen aikataulu:

tiistai 1.3.2016: Kuopio, Kuopio-halli klo 12–17

keskiviikko 2.3: Iisalmi, Kulttuurikeskus klo 12–15

torstai 3.3: Varkaus, Warkaus-sali klo 12–15

Yrittäjyyden edistäminen on vahvasti esillä messuilla. Lisäksi työnhakijoille on tarjolla CV-studio, jossa he voivat tehdä maksuttoman video-CV:n sekä saada uuden CV-kuvan. Myös muuta oheisohjelmaa on luvassa. Tuoreita messu-uutisia voi seurata tapahtuman Facebook-sivujen kautta bit.ly/megatarskyt tai tapahtuman verkkosivuilla www.nuoretduuniin.fi/megatarskyt

Osallistuminen on täysin maksuton niin työnantajille kuin työnhakijoille. Näytteilleasettajaksi voi ilmoittautua 12.2.2016 asti.

Tärskyillä tavataan!

Duuniterveisin,
Suvi Pesonen
Projektisuunnittelija, Nuoret Duuniin 2017 -hanke

Nuoria ohjaamassa

Hei,
Haluamme aloittaa vuoden 2016 yhdessä teidän kanssanne edistääksemme yhteistä tavoitetta ja työtä alueemme nuorten hyväksi. Täten ilmoitamme jo nyt ennakkoon, että järjestämme osana alueellista nuorisotakuun ja elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelmaa NUORIA OHJAAMASSA –tilaisuuden helmikuussa 2016.

Olette siis tervetulleita rakentamaan yhteistä ohjaamisen toimintaideaa alueemme nuorten opintojen ja työllistymisen edistämiseksi. Aamupäivän tarkoituksena on jakaa ajatuksia, kokemuksia, ideoita ja keinoja nuorten kokonaisvaltaisen ohjauksen tehostamiseksi ja nuorten palvelujen integraation vahvistamiseksi.

Aamupäivän tilaisuuden teemana on:

Mitäpä jos

…voisit vaikuttavammin edistää nuorten ohjautumista opintoihin ja työelämään?

…nuori voisi kertoa sinulle tulevaisuuden tavoitteistaan, toiveistaan ja tarpeistaan?

…palvelu olisitkin Sinä?

Nuoria ohjaamassa tilaisuus järjestetään keskiviikkona 10.2.2016 klo 9 – 12. Paikka: Kuopiossa, ilmoitetaan myöhemmin tarkemmin

Kenelle: Nuorten ohjauksen sekä opintojen ja työllistymisen edistämisen parissa toimiville

Tilaisuuden ohjaavat Leena Ståhlberg, SUUNTA-palvelut Leena Ståhlberg Ky ja Minna Rytkönen, Vamos Kuopio

 

Tarkempi ohjelma aamupäivästä lähetetään tammikuussa 2016. Seuraa sähköpostiasi.

 

Pohjois-Savon ELY-keskus toivottaa kaikille oikein hyvää joulua ja erinomaista uutta vuotta.


Erikseen vielä iso kiitos vuodesta 2015,
Jan Blomberg
Minna Koljonen
Kimmo Tiainen

Nuoret ja tulevaisuuden valinnat

Pohjois-Savossa onnistutaan edelleen nuorisotakuun toteuttamisessa muuta maata paremmin.


Pohjois-Savo pitää erityisesti pintansa virtaluvuissa yli kolmen kuukauden työttömyyteen, jotka olivat syyskuussa alle 25-vuotiailla 14 % ja 25 – 29-vuotiailla vastavalmistuneilla 10 %. Itse oletin viime keväänä hyvien tulosten selkeästi huonontuvan johtuen työhallinnon palkkatukimäärärahojen vähentymisen vuoksi. Luvut kuitenkin osoittavat, että viime vuosina Pohjois-Savossa on pystytty luomaan sellaisia yhteistyön malleja ja työkäytäntöjä, jotka toimivat myös huonommassa taloudellisessa tilanteessa.


Edellisen hallituskauden nuorisotakuun toteuttamisessa korostettiin, että nuorisotakuu kuuluu kaikille nuorille. Nykyisen hallituksen nuorisotakuun painottunut enemmän nuoriin, jotka ovat olleet jo jonkin aikaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Se onkin hyvä asia, että nyt kiinnitetään huomiota niihin puutteisiin, joita aiemmassa nuorisotakuun toteuttamisessa oli mm. nuorten mielenterveyspalvelujen turvaamiseen. Tästä huolimatta pidän kuitenkin tärkeänä, että nuorisotakuu nähtäisiin edelleen kaikkien nuorien takuuna, jossa kaikkien nuorten palvelut ja ohjaus toteutuisi siinä määrin, mikä kenellekin on tarpeellista.


Olen miettinyt, kuinka ohjaustyötä tekevät onnistuvat pitämään osaamisensa ajan tasalla ja ohjaamaan nuoria eteenpäin urapoluillaan tässä muuttuvassa maailmassa. Olin viime viikolla seminaarissa, jossa Osmo Soininvaara kuvasi maailmassa tapahtuvaa muutosta sekä sen historiallista kehitystä että nykyisiä näkymiä. Hän totesi muun muassa, että automaatio on tehnyt tavaroista ja tavaroiden valmistamisesta halpaa. Esimerkiksi älypuhelimen valmistaminen maksaa noin kolme euroa ja todellisuudessa hinta koostuu suunnittelusta, raaka-aineista, energiasta, logistiikasta ja kaupasta. Tämän vuoksi varsinainen tavaran valmistaminen menettää kiinnostuksen. Teollisuuden tilalle on alkanut nousta ”turhuuksien talous”. Automaation ansiosta nykymaailmassa ei ole enää samassa määrin työtä välttämättömien asioiden tekemiselle tai valmistamiselle kuin aiemmin. Talouskasvu muodostuukin kuntosaleista, sosiaalisesta mediasta, kännykkäpeleistä, ruuanlaittokursseista yms.


Eli millaisilla osaajilla on tulevaisuudessa kysyntää? Sanotaan, että toisaalta generalisteilla, jotka voisivat suunnata ja kehittää osaamistaan kulloisenkin tilanteen mukaan ja toisaalta tarvetta on myös spesialisteille eli syvemmälle ammattiosaamiselle. Nuoret Duuniin –hanke järjesti vähän aikaa sitten Duunipäivä –tilaisuuden, jossa oli lyhyitä mielenkiintoisia puheenvuoroja. Erityisesti mieleeni jäi professori Riitta Ahosen puheenvuoro, jossa hän totesi, että kaikki työ on arvokasta ja kaikista työpaikoistaan hän on oppinut paljon. Hän on työskennellyt mm. turnipsin harvennuksessa ja perunannostossa, lehtien jakajana, lomakylän baarissa, tekstiili- ja ruokakaupassa, mansikkapelolla sekä opiskeluaikana sairaalan vuodeosastolla, lääketehtaassa ja apteekissa. Nykyisin hän työskentelee apteekkiopin professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hän korosti, että on tärkeää nousta sohvalta verkostoitumaan, mennä mukaan järjestöihin ja olla valmis sekä muuntumaan että muuttamaan. Taitoa on myös tuoda esille oma persoona ja muukin kuin muodollinen osaaminen. Yhdistäväksi tekijäksi päivän puheenvuoroissa nousi asenne työpaikan saamisessa. Asenne tärkeimpänä, toisena motivaatio kyseisen työn tekemiseen ja kolmantena työtaito. Uskoisin, että asennetta tarvitaan molemmin puolin, vastaantuloa sekä työnantajan, että työntekijän puolelta.


Palatakseni ohjaukseen, niin parhaillaan kehitetään erilaisissa kanavissa tapahtuvaa ohjausta kuten verkko- ja video-ohjausta. Paljon myös laitetaan painoa sen varaan, että nuoret löytävät tarvitsemansa tiedon netistä omatoimisesti. Huolimatta siitä, mitä kanavaa käyttäen ohjaus tapahtuu, on tärkeää, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus saada vuorovaikutteista ohjausta omien urasuunnitelmiensa tueksi.


Minna Koljonen
Ylitarkastaja
Pohjois-Savon ELY-keskus

Tervehdys Nuoret Duuniin 2017-hankkeesta

Nuoret Duuniin 2017-hanke aloitti toimintansa laajemmin kevään korvalla ja olemme päässeet hyvään vauhtiin. Hankkeessa on aito maakunnallinen lähestymistapa; erittäin laaja yhteistyöverkosto, tarpeelliset nuoriin ja yrityksiin suunnatut toimenpiteet sekä kunnianhimoinen tavoite nuorisotyöttömyyden puolittamiseksi vuoden 2017 loppuun mennessä. Lisäksi edistämme vahvasti nuorten yrittäjyyttä.

Hankkeen toiminta on rakennettu työttömyyttä ennaltaehkäiseväksi, suoraviivaiseksi ja verkostomaiseksi. Näiden uskomme tuovan toimintaan vaikuttavuutta. Vahva sisäinen ja ulkoinen viestintä on keskeinen ja välttämätön osa toteutusta.

Toimintamme ensisijaiset kohderyhmät ovat 17–29-vuotiaat nuoret ja yritykset ympäri maakuntaa. Poikkeuksellisen laaja ja uskottava yhteistyöverkosto on toimintamme kulmakiviä käsittäen 18 pohjoissavolaista kuntaa, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä, oppilaitoksia, viranomaisia sekä muita työllisyyteen vaikuttavia toimijoita ja hankkeita. Laaja verkosto on ymmärtääksemme tahtotilan tiivistymä tehdä nuorisotyöllisyydelle jotain konkreettista.

Hankkeella on toimipisteet Iisalmessa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Varkaudessa eli olemme aidosti kaikkien hankekuntien yritysten ja nuorten käytössä. Siilinjärven kunta jatkaa ansiokkaasti hallinnoivana kuntana.

Toimenpiteinä jalkaudumme vuosittain 2000 yritykseen ja lukuisiin oppilaitoksiin, tuemme yritysten rekrytointeja ja nuorten työnhakua laaja-alaisesti sekä edistämme yrittäjyyttä koko maakunnassa. Lisäksi organisoimme huomattavan määrän rekrytointitapahtumia yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Toimilla tuemme maakunnan koulutettujen ikäluokkien välitöntä siirtymistä avoimien työmarkkinoiden käyttöön sekä aktivoimme yrityksissä olevia piilotyöpaikkoja.

Kehittämishankkeelle on myönnetty noin 1,25 miljoonan euron ESR-pohjainen rahoitus. Lisäksi Pohjois-Savon ELY-keskus hallinnoi 1,5 miljoonan euron rinnakkaishanketta, jonka avulla voidaan maksaa hankealueen yrityksille palkkatukia sekä järjestää nuorille yrittäjyysvalmennuksia. Palkkatukioikeus on yritysten lisäksi osallistuvilla kunnilla, ei kuitenkaan kuntayhtymillä tai yhdistyksillä.

Toimintamme on nyt täydessä vauhdissa ja järjestämme tavoitteemme mukaista työllisyyttä lisääviä toimia koko ajan. Erityisesti kannattaa huomioida Duuniviikot 40 ja 44, jolloin olemme erittäin aktiivisia eri puolilla maakuntaa. Laitathan kalenteriisi välittömästi 26.10 Scandic Kuopiossa pidettävän seminaari- eli Duunipäivän. Se on suunnattu kaikille maakunnan paremmasta nuorisotyöllisyydestä kiinnostuneille. 28.10 järjestämme yhdessä TE-palveluiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa myynti- ja markkinointityöhön painottuneen MyyntiMatch-rekrytointitapahtuman Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Lisätietoa Duuniviikoista osoitteessa www.nuoretduuniin.fi

 Ollaan yhteyksissä ja tavataan eri puolilla maakuntaa syksyn aikana!

Panu Hiekkala

projektipäällikkö
Nuoret Duuniin 2017

Kun pelkkä tutkinto ei riitä

Ammatillisen tutkinnon merkitys on työmarkkinoilla korostunut. Kuitenkin samaan aikaan työnantajien viesteissä korostuu se, että koulutus ei vastaa työelämän tarpeita. Tämä on nykyisen tutkintoperustaisen koulutuksen rakenteen luonnollinen seuraus. Ammatillisten tutkintojen kehittäminen työelämän tarpeisiin kestää jopa viisi vuotta, jonka jälkeen ne vasta otetaan käyttöön.

Tänä päivänä ei tällaiseen aikaviiveeseen ole varaa. Kenenkään ei myöskään pitäisi hyväksyä sitä, että jo lähtökohtaisesti opettelemme vanhentuneita taitoja ja osaamista. Työ muuttuu tällä hetkellä sellaisella vauhdilla että osaamistarpeisiin tulee pystyä vastaamaan välittömästi ja laadukkaasti. Uudet teknologiat lisääntyvät tällä hetkellä kiihtyvällä vauhdilla ja nämä muuttavat työelämän osaamista ja siihen liittyviä pätevyysodotuksia.

Työmarkkinoille siirtymässä olevien nuorten ja työmarkkinoilla jo olevien nuorten ja aikuisten kannattaa huomioida, että oppiminen tapahtuu entistä enemmän työpaikoilla. Työssäoppiminen oman kotipaikan ulkopuolella tai jopa ulkomailla kannattaa myös pitää tulevaisuuden näkökulmasta vaihtoehtona mukana. Osa oppimisesta ja koulutuksesta toteutetaan jatkossa myös entistä enemmän tietoverkoissa. Kaikki se tietomäärä ja opetustarjonta ovat käytettävissäsi.

Joka tapauksessa työnantajat ja nuoret tarvitsevat ammatillisen koulutuksen lisäksi työllistävää koulutusta. Tästä syystä kannattaa seurata te-palvelut.fi – sivustolla avoinna olevia RekryKoulutuksia. Näiden koulutusten työllistävä vaikutus on yli 90 % ja suurin osa koulutuksesta tapahtuu tulevassa työpaikassa. Näiden suunnittelu ja toteutus tapahtuu välittömästi. Koulutuksessa opetetaan vain niitä taitoja ja osaamisia, joita työnantajat ehdottomasti tarvitsevat.

Tänä vuonna on Pohjois-Savossa rekrytointikoulutuksia ovat hyödyntäneet mm. Hydroline Oy, LPA Unicon Works Oy, SanMat Kunnossapito Oy, Stera Technologies Oy, Oy Matkahuolto Ab, SP Stainless Oy, J5L-Production Oy, Nostokonepalvelu JK OY ja Riikinvoima Oy.

Tämän päivän ja tulevaisuuden aseman työmarkkinoilla ei ratkaise tutkinto, vaan osaaminen.  Vaikka näyttää siltä, että työn kysyntä heikkenee, niin se ei missään tapauksessa pysäytä ammattien kehittymistä. Työt ja ammatit edellyttävät erilaisia ja uusia taitojen ja pätevyyksien yhdistelmiä. Osa nuorista osaa hankkia tämän tarvittavan osaamisen itsenäisesti, osa tarvitsee ohjausta ja tukea ratkaisujen tekemiseksi. Ohjaus ei voi perustua vanhaan ennakointijärjestelmään, jossa tulevaisuutta katsotaan menneisyydestä käsin. Koulutuksen ja ohjauksen tulee olla joustavaa, oppijalähtöistä, vaikuttavaa, uutta luovaa ja helposti saatavilla olevaa.

Jotta voimme tukea nuorten osaamisen kehittämistä tarvitsemme itse uuden oppimista. Meillekään ei riitä työtehtävissä saavutettu nykyinen osaaminen ja tutkinto.


Jan Blomberg
Yksikön päällikkö, Yrittäjyys ja osaaminen

 

Kokemuksia kotisohvalta - näkemyksiä nuorisotakuusta

Osana harjoitteluani olen koostanut selvitystä pohjoissavolaisten nuorten tilanteesta liittyen nuorisotakuuseen ja sen toteutumiseen. Tilastotietoa selvityksessä on niin nuorten lukumäärästä, koulutuksesta ja opiskeluista kuin työttömyydestä ja etsivästä nuorisotyöstäkin. Vastaavanlainen raportti julkaistiin myös viime vuonna ja tavoitteena onkin tehdä julkaisusta jokavuotinen.

Loppukeväästä, juuri ennen harjoitteluni alkua, harrastefutista pelatessani onnistuin hajottamaan vasemman polveni. Reilu kolme viikkoa töissä kepeillä kinkattuani pääsin leikkaukseen ja sen myötä jäin harjoittelustani sairaslomalle. Väitän, että risan polveni ja sen korjaamisesta aiheutuneen sairasloman myötä ymmärrän, tai ainakin luulen ymmärtäväni, jotakin enemmän.

Sairaslomani aikana tuntui siltä, että olisi todella helppo vain jämähtää paikoilleen ja jäädä kaiken tekemisen ja toiminnan ulkopuolelle. Kotona makaaminen, ympäri vuorokauden nukkuminen, lukeminen ja tv-sarjojen tuotantokausien tuijottaminen puuduttivat, mutta silti ei oikein muutakaan jaksanut, tai kiinnostanut, tehdä. Asioiden aikaansaaminen vaati paljon. Väsyneenä fysioterapia-ajan varaaminenkin tuntui vaikealta.

Onneksi elämässäni oli, ja on toki edelleenkin, monta osallisuutta ja aktiivisuutta lisäävää ihmistä ja asiaa. Fysioterapeuttiäiti, joka patisti kuntouttamaan polvea. Poikaystävä, joka toi kaupasta ruokaa ja käski mennä suihkuun. Perhe, sukulaiset ja kummit, jotka kyselivät joka päivä kuulumisia ja lähettivät piristääkseen ihan oikeaa postia. Ystävät, jotka tsemppasivat ja tulivat luokseni, kun itse en mihinkään päässyt. Vuoden vanha kummipoika, joka kyläillessään piristi hymyllään ja säheltämisellään. Motivoiva työ, johon halusin mahdollisimman nopeasti palata.

Polven parantuessa sain vihdoin varata painoa jalalleni ja käytin muutaman päivän opetellen uudelleen kävelemään. Kun kävely alkoi jotenkuten taas sujua, päätin, että on aika palata töihin. Linkkasin ja kinkkasin, virittelin työpisteeni polviystävälliseksi ja jumppailin töideni ohessa. Työpäivä hujahti nopeasti. Kotiin tultuani väsytti todella paljon. Illalla valmistaessani eväitä seuraavaa työpäivää varten en väsymyksestä huolimatta voinut olla hymyilemättä. Ihanaa, että kotona makoilun lisäksi oli vihdoin muutakin tekemistä. Pääni ei enää tuntunut hajoavan, sain muutakin ajateltavaa. Väsytti, mutta olin onnellinen.

Iältäni kuulun nuorisotakuun piiriin – vielä vähän aikaa alle 25-vuotiaisiin, mutta pian 25–29 -vuotiaisiin vastavalmistuneisiin. Olin sairaslomalla kolmisen viikkoa. Se on oikeastaan todella lyhyt aika. Ainakin jos sitä vertaa nuorisotakuun kolmen kuukauden määräaikaan. Silti jo kolmen viikon aikana väsähdin, en innostunut oikein mistään ja hukkasin normaalisti leveähkön hymyni.

Yksin kotona makaaminen ei motivoi ketään, eikä kaikilla ole lähipiiriä, joka nostaa – vaikka väkisinkin – ylös ja ulos kotisohvalta. Pidetäänhän siis yhdessä huolta nuorisotakuun toteutumisesta, jotta muutkin nuoret voivat todeta olevansa onnellisia ja miettiä hymyillen seuraavaa (työ)päiväänsä - vaikka kuinka väsyttäisi. Yli kolme kuukautta on pitkä aika.

Keppien kanssa koko kesän kinkkaillut korkeakouluharjoittelija Kuopiosta

Edla Inkilä

Pohjois-Savon ELY –keskus

Selvitys nuorten tilanteesta ja nuorisotakuun toteutumisesta Pohjois-Savossa on luettavissa täällä:

https://www.dropbox.com/s/0tin4u8npdy7y2r/Nuorten%20tilanne%20ja%20nuorisotakuu%20Pohjois-Savossa%202015.pdf?dl=0

Miten osaan kertoa, mitä osaan?

En ole oikeastaan koskaan tarkkaan tiennyt, mitä haluan isona työkseni tehdä. Ensimmäisen ulkomaan matkani jälkeen pikkutyttönä halusin lentoemännäksi tai matkaoppaaksi, vähän vanhempana ammattijalkapalloilijaksi. Viittomakielentulkin, tähtitieteilijän, liikunnanohjaajan ja kirjailijan työt ovat niin ikään haaveissani joskus vilahtaneet. Kovinkaan suurta paloa en kuitenkaan mitään ammattia (paitsi ehkä tuota huippufutaria) kohtaan ole koskaan tuntenut. Lukion jälkeenkin mietin viimeiseen mahdolliseen päivään saakka, minkä saamistani opiskelupaikoista otan vastaan.

Kuten monista eri haaveammateista voinee päätellä, olen aina ollut kiinnostunut vähän kaikesta, matematiikasta psykologiaan ja liikunnasta uskontoon. Tällaiselle asioita pohtivalle ja kaikesta kiinnostuvalle joku melko yleinen ja laaja tutkinto lienee hyvä koulutusvalinta. Sen taisin silloin lukion jälkeen opiskelupaikkavalintaa pohtiessani lopulta oivaltaakin, kun yhteiskuntapolitiikan kohdalle raksitin ottavani opiskelupaikan vastaan. Toisaalta alani yleisyys ja laaja-alaisuus tuntuvat joskus myös ahdistavilta. Sukulaisille ja tutuille on vaikea selittää tarkasti, mitä oikein opiskelen tai mihin menen valmistuttuani töihin. Välillä sitä on vaikea hahmottaa itsekään.

Korkeakoulutettujen alle 35-vuotiaiden työttömyydestä kokoamassani selvityksessä asian parissa työskentelevät toimijat korostivat mm. työnhakutaitojen ja oman aktiivisuuden tärkeyttä. Korkeakoulututkinto itsessään ei enää ole tae työllistymiselle, vaaditaan muutakin. Omaa osaamista pitäisi osata tunnistaa ja tuoda ilmi – mielellään vielä konkreettisin esimerkein. Putkimies osannee kertoa osaamisestaan käytännöllisesti, samoin hammaslääkäri. Mutta mitä konkreettista, alaani liittyvää minä, yhteiskuntatieteilijän alku, osaan?

En osaa korjata putkia tai paikata hampaita. Sen sijaan olen oppinut näkemään yhteiskunnan uudella tapaa ja väitän jopa ymmärtäväni siitä jotakin – jos se ylipäänsä on mahdollista. Osaan olla kriittinen ja kyseenalaistaa – ainakin välillä. Uskon myös hahmottavani laajoja kokonaisuuksia melko hyvin ja osaavani poimia niistä olennaisen. Ei kuitenkaan kuulosta kovin konkreettiselta, eihän?

Aikapa paljon olisi siis minullakin kehitettävää oman osaamiseni sanoittamisessa. Mielestäni on paljon helpompaa luetella opintojeni ulkopuolella oppimiani taitoja. Pomputtelen jalkapallolla monta kertaa. Osaan johtaa kokouksessa puhetta. Uskallan roikkua puussa pää alaspäin ilman käsiä. Saan lapset innostettua liikkumaan. Olen hyvä googlettamaan. Letitän itselleni ranskanletit vaikka silmät kiinni. Nämä kuulostavat jo melko konkreettisilta taidoilta, vai mitä? Harva yhteiskunnallisen alan työnantaja kuitenkaan arvostanee letitystaitoa tehdessään rekrytointipäätöstä.

Uskon, että etenkin generalistialoilla, kuten yhteiskuntatieteetkin ovat, opintoihin olisi hyvä kuulua konkreettisten työllistymistä edistävien taitojen opettelua ja urasuunnittelua. Olisi hienoa, jos osana opintoja mietittäisiin, miten kertoa omasta, korkeakoulussa hankitusta, työelämää tukevasta osaamisesta. Ohjaan sivutyönäni/harrastuksenani lapsille liikuntaa. Siellä olen ottanut tavakseni päättää liikuntatuokiot kysymällä, mitä uutta kullakin kerralla opimme. Varmasti samaan tapaan myös opintojen lomassa tekisi hyvää miettiä, mitä – enemmän tai vähemmän – konkreettista oikeasti oppii. Vaikkei luennoitsija uuden oppimisesta välttämättä kysykään, voinee jokainen opiskelija esittää kysymyksen itsellensä.

Silloin tällöin mietin olisiko osaamisestani kertominen ja työllistymiseni helpompaa, jos olisin lukion jälkeen opiskelupaikkavalintaa pähkäillessäni päättänyt toisin ja ottanut vastaan kätilön opiskelupaikan yhteiskuntatieteellisen sijaan. Sitä en luultavasti tule koskaan tietämään. En kuitenkaan aio murehtia tai voivotella. Viihdyn alallani ja onnekseni työnhakutaitoja, kuten mitä tahansa taitoja, voi harjoitella. Valmistuessani vielä tämän vuoden puolella aion osata kertoa yhteiskuntatieteellisestä osaamisestani myös konkreettisin esimerkein!

Edla Inkilä

Korkeakouluharjoittelija

Pohjois-Savon ELY -keskus

Selvitys ”Korkeakoulutetut alle 35-vuotiaat – koulutuksesta ja työllisyydestä Pohjois-Savossa” on luettavissa täällä:

https://www.dropbox.com/s/lh423ljtg6guqum/Pohjoissavolaisten%20alle%2035-v%20korkeakoulutettujen%20ty%C3%B6tt%C3%B6myys.pdf?dl=0

Pohjois-Savon nuorisotakuun tilanne nuoren silmin kesäkuussa 2015

Vielä hetken aikaa 24-vuotias, melko piakkoin (lue: kunhan keskeneräinen gradu valmistuu ja synttärini koittavat) korkeakoulusta vastavalmistunut 25–29-vuotias, pohjoissavolainen, nuori, nainen – sellainen olen minä. Ikäni, ja kohta myös valmistumiseni, puolesta kuulun siis porukkaan, jota varten nuorisotakuu on luotu. Miltä Pohjois-Savon nuorison, ja nuorisotakuun, tilanne näyttää nuorten silmien läpi katsottuna?


Vuoden aiempiin kuukausiin verrattuna kesäkuun nuorisotyöttömyystilastot näyttävät surullisilta oikeastaan aina. Pelkkien peräkkäisten kuukausien tuijottamisen sijaan onkin mielekästä verrata tilannetta vuoden takaiseen. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömyys on kasvanut melko paljon – naisten hieman miehiä enemmän. Vastavalmistuneiden alle kolmekymppisten joukossa kokonaistyöttömyys on puolestaan laskenut hitusen. Mielenkiintoista on kuitenkin, että valmistuneista miesten työttömyys on noussut, kun taas naisten työttömyys on laskenut (vaikka muutosprosentit näyttävät suurilta, eivät henkilömäärät kuitenkaan ole tolkuttoman isoja).


Pelkän työttömien lukumäärän lisäksi ainakin itseäni kiinnostavat myös työttömyyksien kestot. Etenkin vastavalmistuneista vain pienellä osalla työttömyys kestää yli kolme kuukautta – toki senkin voi ajatella olevan pitkä aika. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, lukuihin verrattuna se on kuitenkin vähän. Ainakin itseäni huolestuttaakin juuri tuon porukan, nuorten työnhakijoiden, vaikea tilanne.

Miltä tuntuu olla valmistumaisillaan aikana, jolloin työttömyysluvut kasvavat ja irtisanomisuutisia kuulee joka puolelta? Ovatko kaikki jo valmistuneet opiskelukaverini työttöminä? Onko iloinen ja optimistinen luonteeni vaihtunut tulevaisuuden suhteen pessimistiseksi? Pelottaako minua?

Uskon, että töitä kyllä löytyy. Unelmieni työpaikkaa en välttämättä nappaa heti seuraavana päivänä valmistumisestani – sen saan ehkäpä joskus myöhemmin. Graduni kirjoittaminen tökkii ihan muista syistä kuin valmistumisen pelosta. Positiivisia työllistymisesimerkkejä löytyy ystäväpiiristäni useampia. Vaikka lisääntynyt akateeminen työttömyys on vakava ja tosi asia, kannattavat koulutus ja opiskelu silti edelleen. Aionkin säilyttää optimistisen elämänasenteeni myös jatkossa ja katsoa positiivisesti eteenpäin – kohti valmistumista ja työelämää.



Edla Inkilä
Korkeakouluharjoittelija
Pohjois-Savon ELY- keskus


Ajankohtainen tilastokatsaus nuorisotakuusta Pohjois-Savossa on luettavissa ELY- keskuksen nettisivuilla http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/10051603/Nuorisotakuun+seurantatiedot+kes%C3%A4kuu+2015.pdf/c5057593-0b16-457e-883f-743f925a7f66

Mitä kuuluu nuorisotakuulle Pohjois-Savossa vuonna 2015?

Vuotta 2015 on edetty jo viisi työntäyteistä kuukautta. Yhtäkkiä on jo kesä aivan ovella. Tämä blogi on elänyt Uraohjaamo –hankkeen päätyttyä hiljaiseloa, mutta nuorisotakuu ja nuorten asia eivät ole unohtuneet.  

Pohjois-Savon ELY-keskus aikoo jatkossakin pitää vahvaa otetta nuorisotakuun toteutumisesta ja nuorten asioiden eteenpäin viemisessä maakunnassa.  ELY-keskuksen rooli nuorisotakuussa on koordinoiva ja yhteistyötä ylläpitävä. Nuorisotakuun toteutumiseen tarvitaan kaikkia, positiivisesti yhdessä eteenpäin menemisen hengessä, kuten tähänkin asti.

Pohjois-Savossa on viime vuosien aikana panostettu onnistuneesti nuorisotakuun toimeenpanoon ja työ on ollut tuloksellista: Nuorten työttömyys on ollut muita maakuntia alhaisempaa, työttömyysjaksot lyhyempiä ja  ohjaus palveluihin aktiivisempaa. Tyytyväisyyden tie on kuitenkin vaarallinen tie. Vuoden 2015 osalta kehitys on Pohjois-Savossakin kulkenut huonompaan suuntaan. Maaliskuussa 2014 työttömiä 15-24 -vuotiaita työnhakijoita oli Pohjois-Savossa 23 % enemmän kuin vuosi sitten, 25-29 –vuotiaita vastavalmistuneita työnhakijoita puolestaan 14 % enemmän. Kun maaliskuussa 2014 17,2 prosenttia alle 25-vuotiaista työnhakijoista työttömyys kesti yli 3 kuukautta, on vastaava lukema vuotta myöhemmin 26,3 prosenttia. Moneen muuhun maakuntaan nähden luvut ovat yhä hyvät, mutta kehityssuunta on huolestuttava.

On siis jälki-istunnon ja arviointikeskustelun paikka, mallioppilaallakin. Työttömien määrä on aikaisempaa suurempi, aktivointiaste tipahtanut. Nämä ovat vakavia viestejä. Suhteellisesti Pohjois-Savon luvut ovat varsin mallikkaita, absoluuttisesti eivät.  Pohjois-Savossa tehdään toki yhä hyvää ja sitoutunutta työtä nuorten työllistämiseksi, mutta aiempaa pienemmillä resursseilla.
Samalla täytyy kuitenkin muistaa etteivät työttömyystilastot tokikaan kerro kaikesta tehdystä kehittämistyöstä. Laadullista kehittämistyötä on tehtyä paljon, kuntatoimijat kertovat muun muassa viranomaisyhteistyön paranemisesta ja uusien työtapojen juurtumisesta. Etsivää nuorisotyötä tehdään laajasti ja lakisääteinen nuorten ohjaus – ja palveluverkostokin alkaa olla jo luonteva työskentelyn tapa kunnissa –ja tuota työtä on myös ELY-keskuksen toimesta tuettu. Vaikka taloudellinen resurssi tavoitteiden toteututtamiseen on niukka, tulee muistaa että nuorisotakuu on ennen kaikkea työntekemisen tapa. Kaikella kehittämistyöllä ei ole hintalappua.
Myönteinen uutinen nuorisotakuu-rintamalla on ESR-rahoitteisen maakunnallisen Nuoret duuniin –hankkeen käynnistyminen toukokuun alusta etsimään töitä nuorille pohjoissavolaisille osaajille. Monelle jo tuttu hanke tekee uutta tulemista aiempaa ehompana, aiempaa isompana ja entistäkin vaikuttavampana. Aiemmasta poiketen hankkeella on jatkossa käytössään myös työllistämismäärärahaa, jota saatanee syksyllä käyttöön alueen nuorten työllistämiseksi.

Monessa pohjoissavolaisessa perheessä vietetään tulevana viikonloppuna nuoren valmistujaisia. Nuoret saavat ja voivat katsoa toiveikkaasti tulevaan. Luvuista ja alas osoittavista tilaistokäyristä huolimatta täytyy muistaa että työnantajilla on taantumankin aikana rekrytointitarpeita ja nuoria  työllistyy sekä työllistetään koko ajan. Koulutus on yhä paras työllistymisen tae.


Annu Saukko
suunnittelija,
Pohjois-Savon ELY-keskus

Jälkikirjoitus: Tätä tekstiä kirjoittaessa tuleva hallitus julkaisi neuvottelutuloksen strategisesta hallitusohjelmasta sekä ministeriöjaon.

Hallituksen kymmenen vuoden tavoite osaamisen ja koulutuksen osalta on selväsanainen: Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut.  Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt.

Yhdeksi osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeeksi tuleva hallitus on nostanut nuorisotakuun.

Suppea strategisesta kirjauksesta on luettavissa nuorten ja nuorisotakuun kannalta myönteisiä viestejä: Nuorisotakuuta on tarkoitus uudistaa suuntaan, jossa vastuun tukea tarvitsevasta nuoresta kantaa yksi taho. Samantyyppistä moniammatillista, ”yhden luukun” palvelua aloitellaan parhaillaan ESR-rahoitteisena Ohjaamo -toimintana usealla paikkakunnalla, muun muassa Iisalmessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys osana nuorisotakuuta korostetaan ja tarkoitus on myös syventää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemiseksi. Jatkossakin kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus, työ- tai kuntoutuspaikka. 

Keinot täsmentyvät lähikuukausien aikana ja alkusyksyyn mennessä saamme indikaattorit, joilla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Jäämme odottamaan.

Uraohjaamon jouluterveiset

Vuosi 2014 lähestyy loppuaan ja sen myötä on tullut aika päättää Uraohjaamo-hanke. Joulun hengessä tarjoamme lukijoille tiivistetyn paketin siitä, kuinka hanke on osallistunut nuorisotakuun toteuttamiseen Pohjois-Savossa ja minkälaisia havaintoja olemme matkan varrella tehneet nuorisotakuuseen liittyen.

Uraohjaamo aloitti vuonna 2012 keskittyen vahvasti nuorten koulutukseen ohjaamiseen. Koulutukseen ohjauksessa on tärkeää huomioida myös yhteishaun ulkopuoliset hakukohteet. Opinnot voi aloittaa muulloinkin kuin syksyllä. Etenkin jos taustalla on aiempia opintoja, kannattaa ottaa yhteys oppilaitokseen ja selvittää mahdollisuudet päästä opiskelemaan. Varavaihtoehtojen miettiminen on myös tarpeen. Nuorten on hankala tehdä koulutusvalintoja, koska heillä ei ole tarpeeksi tietoa työelämästä ja eri ammateista. Olemme huomanneet, että nuoret tarvitsevat myös tukea koulutussuunnitelman realistisuuden arviointiin ja eri mahdollisuuksien kartoittamiseen. Kun nuori tekee ensimmäistä koulutusvalintaansa, on tärkeää, että tukea on saatavilla aina opiskelun aloittamiseen asti. Uraohjauksen tulee olla työelämälähtöistä ja huomioiden kuitenkin yksilölliset edellytykset ja mahdollisuudet.

Nuorisotakuun toteuttamisessa on tärkeä merkitys myös erilaisilla yhteistyöverkostoilla. Paikallisella tasolla pitää sopia siitä, miten nuorisotakuuta voidaan alueella toteuttaa ja miten sitä seurataan. Hankkeen toiminta-aikana on ylläpidetty aktiivista nuorisotakuukeskustelua paikallisten nuorisotakuutoimijoiden kanssa ja tämä keskustelu on nähty tarpeelliseksi, jotta alueellamme syntyy yhteinen näkemys nuorten hyvinvoinnista, palveluista ja niiden kehittämisestä. Hankkeessa on laadittu toimintamalli monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toiminnan tueksi.

Nuoret osaajien nykyistä nopeampaa kiinnittyminen työelämään varmistetaan yhteistyötä lisäämällä ja kehittämällä. Yhteistyössä on tärkeää huomioida myös yritykset ja erityisesti tulevaisuuden rekrytointitarpeet. Tapahtumista on tärkeää rakentaa vuorovaikutteisia niin, että osaajilla on mahdollisuus tuoda esille osaamistaan. Piilotyöpaikkojen merkitys on korostunut entisestään. Hankkeen aikana on todettu, että erityisesti korkeasti koulutetut nuoret tarvitsevat tukea oman osaamisensa tunnistamiseen niin, että he voivat hyödyntää sitä laaja-alaisesti työnhaussa. Nuorten työelämään siirtymisen nopeuttaminen edellyttää aktiivista yritysyhteistyötä ja työpaikkojen etsintää.


Lisää näistä aiheista voit lukea loppuraportista, joka löytyy täältä

Uraohjaamo-tiimi toivottaa kaikille blogin seuraajille oikein hyvää joulua ja menestyksekästä nuorisotakuuvuotta 2015! Uraohjaamo-hanke päättyy vuoden 2014 loppuun mutta Positiivisesti yhdessä eteenpäin blogista voit jatkossakin lukea alueen nuorisotakuu-uutiset.

Uraohjaamo-tiimi;

Jaana Pernu, Tiina Pursiainen, Anne Heinonen, Suvi Pesonen ja Timo Soininen

Sosiaalinen media työnhausssa - ilmassa positiivista infoähkyä ja innostusta

Sosiaalisen median merkitys työnhaun kanavana on lisääntynyt. Mitä korkeampi koulutusaste on, sitä tärkeämpään rooliin myös sosiaalisen median hyödyntäminen työnhaussa nousee. Mutta monelle osaajalle työnhaku tai itsensä brändääminen some-kanavien kautta on yhä vierasta.  

Tähän haasteeseen pureuduttiin eilen hankkeemme järjestämässä sosiaalisen median työnhakukoulutuksessa.  Kouluttajaksi päivään saimme sosiaalisen median rekrytoinnin ja työnhaun asiantuntijan Tom Laineen.  Aamupäivän osio kohdistui Pohjois-Savon TE-toimiston asiantuntijoille sekä korkeakoulujen uraohjaajille. Iltapäivän koulutusosiossa keskityttiin puolestaan siihen, miten osaaja itse voi hyödyntää sosiaalista mediaa työnhaussa, kuinka tuoda omaa osaamista esille ja mitä palveluita työnantajat käyttävät rekrytoinnissa.

Kiinnostus koulutuspäiväämme kohtaan tuntui olevan suuri, sillä ryhmät täyttyivät nopeasti ja saimme jo etukäteen paljon kysymyksiä aiheeseen liittyen. Kaiken kaikkiaan sosiaalisen median saloihin tutustui lähes 80 osaajaa tai asiakasohjausta tekevää asiantuntijaa.

Aamupäivän koulutuksen jälkeen oli ilo kuulla, että pari osallistujaa alkoi jo pohtia tarkemmin sosiaalisen median hyödyntämistä osana työnhakua sekä vastaavanlaisten koulutusten järjestämisestä alueemme osaajille. Jes!

Kattava koulutus tarjosi jokaiselle osallistujalle suuren määrän tietoa. Kouluttaja rohkaisikin kaikkia tutustumaan ja kokeilemaan sosiaalisen median mahdollisuuksia. Samassa yhteydessä hän kuitenkin muistutti, ettei kaikkia sosiaalisen median profiileja tarvitse ottaa haltuun. Palveluja kannattaa kokeilla ja selvittää, mikä itselleen toimii parhaiten.

Tiesitkö muuten, että...

-     LinkedIn on nykyisin maailman suurin CV-tietokanta,  johon on rekisteröitynyt mukaan jo arviolta 730 000 suomalaista.

-     #rekry, #rekrytointi #duunit ja #työnhaku ovat suosituimpia asiasanahakuja, joilla voi jo löytää suuren osan Suomessa sosiaalisessa mediassa ilmoitetuista työpaikoista. Kannattaa kokeilla myös muita omaan alaan liittyviä asiasanahakuja.

-     Google Plus toimii erinomaisesti esim. freelancereina tai toiminimellä toimivien kanavana Googlen hakuoptimoinnin johdosta.

-     Omien verkostojen aktivoiminen työnhaun tueksi kannattaa. Verkostosta saat arvokasta tietoa piilotyöpaikoista.

Ei hätää, en minäkään tiennyt kaikkea ennen eilistä koulutusta! Koulutuksessa tulikin paljon uutta ja päivitettyä tietoa. Nyt sormet jo syyhyävät päästä toteuttamaan koulutuksessa heränneitä ideoita ja tutustumaan tarkemmin kouluttajan antamiin käytännön esimerkkeihin. Toivottavasti  innostus tarttui myös muihin kuulijoihin. J

 

Hyvää viikonloppua toivottaen,

Suvi Pesonen, suunnittelija
Uraohjaamo-hanke
Pohjois-Savon ELY-keskus

Tunnelmapaloja loppuseminaarista

Kokoonnuimme marraskuun ensimmäisenä maanantaina nuorisotakuun parissa toimivien tahojen kanssa yhteen Uraohjaamo-hankkeen loppuseminaariin. Suureksi iloksemme myös työministeri Lauri Ihalainen kunnioitti tapahtumaa läsnäolollaan.

Lämminhenkinen tilaisuus sai loistavan alun, kun ministeri nosti esille Pohjois-Savon luvut korostaen, kuinka täällä on onnistuneesti panostettu Nuorisotakuun toimeenpanoon.   Yli kolme kuukautta työttömänä olleita alle 25-vuotiaita nuoria oli syyskuussa Pohjois-Savossa 12,9 %, kun vastaava luku koko maassa oli 28,9 %. Nuorille on tarjottu työtä, koulutusta ja muita TE-palveluita aktiivisesti ja nuorten aktivointiaste on noussut kahden vuoden aikana. Ministeri kannusti jatkamaan upeaa, tuloksellista työtä!

Ihalaisen kiitokset lämmittivät varmasti kaikkia paikalla olleita. Lämmin hetki koettiin myös, kun Ihalainen palkitsi yhdessä projektipäällikkömme kanssa aktiivisia nuorisotakuutoimijoita Pohjois-Savon alueelta. Palkinnot saivat (kuvassa vas.) Pohjois-Savon TE-toimiston asiantuntija Suvi Happonen, Iisalmen kaupungin johtava nuoriso-ohjaaja Tarja Immonen, Kuormaväline Oy:n Eija Svensk ja Savon ammatti- ja aikuisopiston opettaja Mikko Vienola. Kaikki palkittavat ovat edistäneet nuorisotakuun toteutumista alueellaan ja osallistuneet Uraohjaamo-hankkeen kehittämistyöhön. Kiitokset menevät toki myös muille yhteistyötahoille, joiden kanssa meillä on ollut ilo tehdä töitä. Te kaikki teette upeaa työtä tärkeän asian eteen!

Uraohjaamossa luotiin yhteistyössä uusia käytänteitä  

Pohjois-Savon ELY-keskuksen Uraohjaamo-hanke käynnistyi vuonna 2012. Olemme työssämme panostaneet erityisesti kolmeen osa-alueeseen: 1) nuorten koulutukseen ohjaukseen, 2) monialaiseen kuntatason yhteistyöhön sekä 3) korkeasti koulutettujen nuorten työllistymisen edistämiseen. Hyviä käytänteitä eri osa-alueilta esiteltiin leikkimielisillä ”Uraohjaamo-käräjillä”, joita kävimme seminaarimme lopussa tilaisuuden juontajan Olavi Rytkösen johdattamina.  Käräjien lopputulemana meidät kaikki määrättiin elinikäiseen yhdyskuntapalveluun jatkamaan samankaltaista toimintaa nuorten hyväksi. Ei hullumpi tuomio!

 

Kiitos vielä kerran kaikille seminaariin osallistuneille. Te teitte päivästä erityisen!

 

  

  

Seminaarissa julkistettu Uraohjaamo-hankkeen loppuraportti on nyt luettavissa sähköisesti täällä.

Ministeri Ihalaisen esitys on puolestaan luettavissa täällä

Nuorisotakuu-terveisin,

Uraohjaamo-kopla

 

Ajatuksia monialaisten verkostojen valmentamisesta

Aloitimme tammikuussa 2014 verkostovalmennuspilotin, jonka tavoitteena oli kehittää paikallisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimintaa, yhteistyötä ja auttaa verkostoa asettaamaan konkreettisia tavoitteita Nuorisotakuun eteenpäin viemiseksi omassa kunnassa. Valmentajana roolini oli kannustaa verkostoa kehittämään johtajuutta, vuorovaikutusta, toimintamalleja ja tavoitteellista strategista työskentelyä omassa kunnassa.

Valmennuksen aikana hyödynsimme kuntakohtaisessa työskentelyssä Uraohjaamo -hankkeella valmisteilla ollutta, sittemmin valmistunutta Toimintamallia monialaisille ohjaus- ja palveluverkostoille. Verkostovalmennuksessa hahmotimme nykytilanteen ja asetimme verkostolle yhteisiä tavoitteita niin konkreettiseen tekemiseen kuin verkoston asiantuntijarooliin liittyen. Puhuimme osaamista, jaetusta johtamisesta, verkoston toimintakulttuurin ja vuorovaikutuksen kehittämisestä. Mikä on monialaisen verkoston rooli kunnallisessa päätöksen teossa nuorten hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseksi? Millainen verkosto haluamme olla ja millaisilla keinoilla saavutamme yhteiset tavoitteemme?
 

Verkostot syntyvät keskutelemalla ja tekemällä yhdessä.

Valmentajana koen, että tehtäväni on virittää ajatuksia ja mahdollistaa jokaiselle verkostonjäsenelle keskusteluun osallistuminen, ilman paineita aikataulun tarkkailusta ja keskustelun johtamisesta. Valmennuksessa edettiin yhdessä ajatellen ja keskustellen, kokemuksia jaken sekä työstettiin toimintasuunnitelmia isoista ideoista konkretian tasolle. Verkostotoiminta edellyttää avoimuutta ja luottamusta. Rohkeutta puhua suoraan sekä nostaa omassa työssä huomattuja käytännön ongelmia ja nuorten kuulumisia esille yhteisissä tapaamisissa. Hyödynnämekö verkostossa kaikkien jäsenten erityisosaamista ja tietämystä riittävästi nuorten asioiden eteenpäin viemiseksi?
 

Nostetaan onnistumisia esille!

Vuorovaikutus ja viestintä ovat olennainen osa verkostoyhteistyötä. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostoihin kuuluu eri alojen asiantuntijoita, joilla on valtava määrä hiljaista tietoa nuorten onnistumisista ja arjen ongelmista sekä palveluopolun aukkokohdista. Valmennuksessa pohdimme omaan kuntaan sopivia viestinnäntyökaluja kuten tiedotteita, kunnan verkkosivujen hyödyntämistä ja nuorille suunnattujen viestintäkanavien parantamista. Samalla mietimme keinoja, miten jokainen verkostonjäsen voi sujuvasti kuljettaa Nuorisotakuun viestejä verkoston ja oman organisaation välillä. Uraohjaamo-hankkeessa tehdystä Toimintamallista nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille löytyy Nuorisotakuun koordinoinnin taulukkotyöväline, joka auttaa verkostoa hahmottamaan oman  kunnan tämän hetkistä tilannetta lukujen valossa. Luvut eivät kuitenkaan aina kerro koko totuutta, vaan verkoston kannattaa tiedottaa myös yhteisistä huolen aiheista ja hyviksi havaituista toimintatavoista.
 

Haastan jokaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kertomaan yhteisistä onnistumisista: millaisiin asioihin meidän kunnassa on Nuorisotakuun hengessä yhdessä panostettu ja mitä hyvää on saatu aikaan? Kehutaan omia työkavereita ja verkostokumppaneita. Kannustetaan toinen toisiamme tekemään rohkeita toimenpiteitä ennaltaehkäisevän työn lisäämiseksi ja paikallisen yhteistyön kehittämiseksi.

Kiitos yhteisestä matkasta Uraohjaamo -hanke ja mukana olleet kunnat, olette tehneet loistavaa työtä Nuorisotakuun kehittämiseksi Pohjois-Savossa ja koko Suomessa.

 

Marja Heinistö

valmentaja, Villinikkarit Oy