Nuorten ammatinvalinta on muuttunut aiempaa haasteellisemmaksi tehtäväksi. Aikaisempina vuosikymmeninä ammatti periytyi isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Tätä perinteistä ammatinväylää on verrattu junaan, nuori tietää jo alun alkaen mihin on matkalla. Tässä ajassa ammatinvalintaa on sen sijaan verrattu urheiluautoon. Nuoren on koulutusuran eri risteyskohdissa tehtävä valintoja ja päätettävä, mihin suuntaan hän haluaa matkaansa jatkaa. Monien mahdollisuuksien maailmassa oman urapolun löytyminen voi olla vaikeaa. Yhtäältä nuori tekee valintoja perheen ja lähipiirin asettamien odotusten ja toisaalta median synnyttämien mielikuvien pohjalta. On myös niitä nuoria, joilla ei ole saatavissa riittävää lähiyhteisön tukea ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Valintojen vaikeuden edessä ei kannata lannistua; vaikka vaihtoehtoja on monia niin samaan päämäärään voi päästä erilaisten polkujen kautta.
Pohjois-Savossa on arviolta 2250 alle 25-vuotista nuorta, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Heistä noin 940 on TE-toimistossa asiakkaana. Osa näistä nuorista on mukana työelämässä ja olisi tärkeää että he voisivat yhdistää työelämän ja opiskelun. Pekka Myrskylän mukaan ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on 5,6 vuotta pidempi työura. Koulutus takaa myös yhtenäisemmän työuran. Näin ollen on sanomattakin selvää, että meidän tulisi kaikin tavoin auttaa nuoria löytämään oma urapolkunsa. Tätä työtä teemme osaltamme Uraohjaamo –hankkeessa kehittämällä koulutukseen ohjauksen palveluita niin, että nuori osaa tehdä itselleen mahdollisimman sopivat koulutusvalinnat työelämästä ja koulutuksesta saamansa tiedon ja omien vahvuuksien löytämiseen perustuvan ohjauksen avulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti